Tässä artikkelissa tutkimme ja analysoimme aihetta Venturi-ilmiö perusteellisesti. Kautta historian Venturi-ilmiö:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla ihmiselämän osa-alueilla, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan kulttuuriin ja teknologiaan. Tämän artikkelin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Venturi-ilmiö:n tärkeyden ja sen merkityksen nykymaailmassa. Tutkimme sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Venturi-ilmiö:stä tarjoten täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen aiheesta.
Venturi-ilmiö on Bernoullin lakiin liittyvä ilmiö, jossa virtaavan fluidin nopeus suurenee ja paine pienenee, kun se kulkee kavennetun putken läpi.[2] Koska aineen tilavuusvirtausnopeuden (yksikkö m3/s) on pysyttävä vakiona, niin putken kaventuessa on virtausnopeuden (yksikkö m/s) suurennuttava, mikä johtuu jatkuvuusyhtälön toteutumisesta. Ja kun virtaavan fluidin nopeus kasvaa putken kaventuessa, on fluidin aiheuttaman paineen pienennyttävä.[1][3]
Venturi-ilmiö on nimetty italialaisen fyysikon Giovanni Battista Venturin mukaisesti.[3]
Bernoullin yhtälö putkessa virtaavalle aineelle, jonka tiheys on vakio (aine siis on kokoonpuristumaton) ja gravitaation aiheuttama kiihtyvyys , voidaan esittää muodossa [1]
missä putken pisteessä 1 putken korkeus on ja aineen paine on . Vastaavasti putken pisteessä 2 putken korkeus on ja aineen paine on .
Jos kuitenkin tarkastellaan tilannetta, jossa putkella ei ole korkeuseroja (eli = ), niin Bernoullin yhtälöstä jätetään huomioimatta termit . Tällöin voidaan laskea putken pisteissä 1 ja 2 kulkevan aineen paineiden erot muokatulla Bernoullin yhtälöllä
joka siis kuvaa putkea, jossa pisteessä 2 putki on ohuempi kuin pisteessä 1.
Tilavuusvirta kertoo, kuinka suuri tilavuus virtaavaa ainetta putken tietyn kohdan poikkileikkauksen läpi kulkee aikayksikköä kohden. Jatkuvuusyhtälön mukaisesti tilavuusvirta on kokoonpuristumattomalle fluidille putken paksuudesta riippumatta vakio
missä siis on putken kohdan 1 poikkileikkauksen pinta-ala ja on putken kohdan 2 poikkileikkauksen pinta-ala. Tämä yhtälö yhdistettynä yllä olevaan paine-eroyhtälöön
voidaan laskea putkessa virtaavan aineen tilavuusvirta yhtälöllä