Nykymaailmassa Trosan kunta on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Trosan kunta:stä on tullut nykypäivän keskeinen keskustelunaihe yhteiskunnallisen vaikutuksensa, ammatillisen merkityksensä tai kansainvälisen vaikutuksensa vuoksi. Trosan kunta on ollut avainasemassa lukemattomien yksilöiden elämässä aina sen alkuperästä nykypäivään. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Trosan kunta:n tärkeyttä ja vaikutusta eri yhteyksissä, jotta voimme tarjota laajemman näkökulman tähän päivään niin tärkeästä aiheesta.
Trosan kunta | |
---|---|
![]() vaakuna |
|
![]() |
|
Valtio |
![]() |
Lääni | Södermanlandin lääni |
Maakunta | Södermanland |
Keskustaajama | Trosa |
Kuntakoodi | 0488 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Maa | 209,79 km² |
Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 14 658 |
– Väestötiheys | 69,9 as./km² |
Trosan kunta (ruots. Trosa kommun) on Södermanlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Trosa.[3]
Kunnan maapinta-ala on 209,79 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 14 658 henkeä (31.12.2021).[2]
Vuonna 2007 kunnassa oli 35,37 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 16,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Trosa-Vagnhäradin maalaiskunta muodostettiin vuonna 1925 aikaisemmista Trosan ja Vagnäradin maalaiskunnista. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa se yhdistettiin Västerljungin kanssa ja sai nimen Vagnhärad. Trosan kaupungista tuli vuonna 1971 Trosan kunta, ja se liitettiin yhdessä Vagnhäradin kanssa Nyköpingin kuntaan vuonna 1974. Vuonna 1992 nykyinen Trosan kunta erotettiin Nyköpingistä omaksi kunnakseen.
Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä soutuvene, jossa kaksi paria airoja, molemmat kultaa, ja niiden yllä kuvattu hopeinen kuu. (Ruotsiksi: I blått fält en roddbåt med två par åror av guld och däröver en bildad måne av silver.)
Vaakuna vahvistettiin Trosan kaupungille vuonna 1934, ja se perustuu 1600-luvulta olevaan sinettiin. Veneen katsotaan viittaavan sillin kalastamiseen. Vaakuna jäi pois käytöstä, kun Trosa liitettiin Nyköpingin kuntaan vuonna 1974. Vanha vaakuna rekisteröitiin jälleen käyttöön, kun uusi Trosan kunta muodostettiin vuonna 1992. Kunnan alueella aiemmin sijainneella Vagnhäradin maalaiskunnalla oli myös vaakuna vuosina 1955–1973.
Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
---|---|---|---|
Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 1 442 | 11,9 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 466 | 3,9 | |
Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 996 | 8,2 |
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 9 174 | 76,0 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 479 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 4,2 prosenttia kunnan väestöstä. Vuoden 1984 lopun tietoja ulkomailla syntyneistä ja Suomessa syntyneistä Trosan kunnassa ei ole saatavilla, sillä tuolloin alue kuului vielä Nyköpingin kuntaan.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 217 613 kruunua.[9] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 92 000 kruunua.[10]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[11]
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[12][13] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
Elinkeino | |||
---|---|---|---|
Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
alkutuotanto | 1,4 | 1,0 | |
jalostus | 30,1 | 32,9 | |
palvelut | 66,5 | 64,9 | |
tuntematon | 2,0 | 1,2 | |
Työpaikkoja ja työllisiä | 3 834 | 5 686 | |
työpaikkaomavaraisuus | 67,4 |
Kunnassa on 5 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,2 prosenttia.[14] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 038 asukasta.[14] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[15]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
---|---|---|
1 | Trosa | 5 027 |
2 | Vagnhärad | 3 324 |
3 | Västerljung | 398 |
4 | Stensund och Krymla | 346 |
5 | Sund | 329 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[16]
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Granlund + Kvarnsjön kuuluu osin myös Nyköpingin kuntaan.[17]
Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[18]
Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Trosan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Vuosina 1973–1988 luvut ovat nollia, koska tuolloin Trosa oli vielä osa Nyköpingin kuntaa.
Puolue | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
Maltillinen kokoomus | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 11 | 9 | 10 | 9 | 13 | 17 | 14 | 14 | ||
Keskustapuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 2 | 2 | ||
Liberaalit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 4 | 2 | 4 | 3 | 3 | 2 | 2 | ||
Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 1 | 4 | 2 | 2 | 1 | 1 | 1 | ||
Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||
Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 13 | 15 | 12 | 15 | 13 | 9 | 9 | 8 | ||
Vasemmistopuolue | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 0 | 0 | 1 | 2 | ||
Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 4 | ||
Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 2 | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 0 | 0 | ||
Yhteensä [20] | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 39 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 | 35 |
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[21]
Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[22] Lähteessä Trosan kunta ja Gnestan kunta ovat vielä osa Nyköpingin kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.