Tuomaanristi
Nykymaailmassa Tuomaanristi on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Ajan mittaan Tuomaanristi on osoittanut vaikutuksensa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä talouteen. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja analyyseja eri alueilla, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti. Tässä artikkelissa tutkimme Tuomaanristi:een liittyviä keskeisiä näkökohtia, sen kehitystä ajan mittaan ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Tuomaanristi:n merkitystä nykymaailmassa.
Tuomaanristi, vinoneliömäinen puusta vuoltu lasturisti on joulukoriste saaristoalueelta, lähinnä Korppoosta ja Iniöstä.[1]
Joulukoristeen nimi viittaa apostoli Tuomaaseen. Tuomaan päivä (21. joulukuuta) aloittaa perinteisesti joulun ja silloin asetetaan suojelevat ristit oville tai ikkunoille. Esikuvana ovat olleet kirkkojen takorautaiset ristit.
Tuomaanristi eli lastukoristeinen risti muistuttaa muodollaan joulun kristillisestä sanomasta. Tervaristi maalattiin navetan oveen tai portin pieleen. Kotipiirin koristelu ristikuvioilla on hyvin vanhaa perua. Pohjanmaalta tunnetaan tapa asettaa männyt ristiin talon pihalle.[2]
Tuomaanristi on vähitellen 1930-luvulta lähtien levinnyt koko Suomeen. Ruotsissa on myös Tuomaanristiä muistuttava koriste Ansgarin risti, joka on saanut nimensä Pohjolan apostolin Ansgarin mukaan.
Modernin version siitä, Tuomaantähden, on suunnitellut muotoilija Hermanni Vuorisalo. Se valittiin vuoden 2023 uutuustuotteeksi Tampereella Suomen Kädentaidot -messuilla.[3]
Lähteet
- ↑ Savolainen, Irma: Tervaristi ja tuomaanristi. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 23.6.2007.
- ↑ Joulukalenteri 2006 – Kukat ja koristeet somistavat joulukodin. Tampereen kaupunki. Arkistoitu 24.5.2012.
- ↑ Talvikki Salin: Tuomaantähti on perinnekoristeen moderni versio 21.11.2023. Salon Seudun Sanomat. Viitattu 11.10.2024.