Nykymaailmassa Turkkilainen kahvi on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua. Turkkilainen kahvi on jatkossakin tutkimus- ja analyysikohteena ympäri maailmaa joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin merkityksen tai tieteenalan merkityksen vuoksi. Turkkilainen kahvi on jättänyt historiaan lähtemättömän jäljen alkuperästään tämän päivän vaikutuksiin, ja sen merkitys jatkuu edelleen. Tässä artikkelissa käsittelemme Turkkilainen kahvi:een liittyviä eri näkökohtia, tutkimme sen eri puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Turkkilainen kahvi | |
---|---|
![]() Kuppi turkkilaista kahvia tarjoiltuna kuparisesta cezvestä, Turkissa. |
|
Tyyppi | kahvi |
Alkuperä | Osmanien valtakunta |
Turkkilainen kahvi (turk. Türk kahvesi) on Turkissa ja lähialueilla valmistettu suodattamaton kahvijuoma.[1][2] Kreikassa samanlainen kahvi tunnetaan kansallisista syistä nimellä kreikkalainen kahvi (kreik. ελληνικό καφέ, ellinikó kafé) ja Kyproksella nimellä kyproslainen kahvi (κυπριακό καφέ, kypriakó kafé).
Turkkilaista kahvia valmistettaessa paahdetut ja hienoksi jauhetut kahvipavut haudutetaan (ei keitetä) pienessä kuparisessa tai sinkkisessä kannussa (cezve, kreik. bakirénio tai bríki), valinnaisesti sokerin kanssa. Kahvi tarjoillaan pienessä kupissa, jossa purujen annetaan hautua, ja sen kanssa tarjoillaan usein vesilasillinen. Kreikkalaisittain kahvi voidaan tilata ilman sokeria (skéto), puolimakeana (métrio) tai makeana (glykó).[3] Turkkilaisesta kahvista jää kupin pohjalle paksu kerros kahvinporoja, joita käytetään joskus ennustamiseen.[4]
Turkkilaistyyppisen kahvin perinteisiä alueita ovat entisen Osmanien valtakunnan alueet Vähässä-Aasiassa, Balkanilla ja Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa, mutta sitä nautitaan aina Indonesiassa saakka. Turkkilaisella kahvilla on Unescon myöntämä aineettoman kulttuuriperinnön asema.[5]