Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Turun Suomalainen Yliopistoseura:een liittyvää perusteellisesti. Sen historiallisesta alkuperästä sen merkitykseen nykyään, sen eri näkökohtien ja sovellusten kautta. Turun Suomalainen Yliopistoseura on erittäin tärkeä aihe ja se on herättänyt kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Näillä linjoilla tutkimme sen merkitystä, vaikutusta ja kehitystä ajan myötä. Samoin analysoimme esitettyjä erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja sekä vaikutuksia ja seurauksia, joita sillä on ollut eri aloilla. Lue lisää saadaksesi selville kaiken, mitä sinun tulee tietää Turun Suomalainen Yliopistoseura:stä ja sen vaikutuksesta nykymaailmaan.
Tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Turun Suomalainen Yliopistoseura on Turun yliopiston yhteydessä toimiva yhdistys. Se perustettiin 4. marraskuuta 1917 järjestämään varojen keräystä suomenkielisen yliopiston perustamiseksi Turkuun. Nykyisin yhdistyksellä on noin 1200 jäsentä ja sen toimintaan kuuluu muun muassa apurahojen jakamista ja erilaisten yliopiston toimintaan liittyvien tilaisuuksien järjestämistä.
Turun Suomalainen Yliopistoseura on yksi Suomen vanhimmista yhdistyksistä, ja sen järjestysnumero yhdistysrekisterissä on 12.
Turun Suomalainen Yliopistoseura perustettiin keräämään varoja suomalaisen yliopiston perustamista varten vuonna 1917. Keskeisiä henkilöitä seuran toiminnassa olivat tuolloin muun muassa Uuden Auran päätoimittaja, filosofian maisteri K. N. Rantakari, tuolloinen lakitieteen kandidaatti T. M. Kivimäki ja hovioikeuden presidentti Aleksi Käpy.
Vallalla olleen suomalaisuusaatteen värittämän sivistystahdon auttamana kymmenen miljoonan markan suuruinen keräystavoite saavutettiin muutamassa vuodessa. Lahjoittajia kertyi lopulta 22 040. Yliopisto perustettiin vuonna 1920 nimellä Turun Suomalainen Yliopisto.
Yliopistoseura vastasi yliopiston alkuvuosina sen taloudesta ja hallinnosta. Vuonna 1927 seura luopui sille kuuluvasta määräämisoikeudesta yliopiston asioissa ja luovutti koko omaisuutensa Turun yliopiston hallintaan. Yliopistosta tehtiin itsenäinen säätiö, jonka hallitukseen tuli kuulumaan kolme Turun Suomalaisen Yliopistoseuran valitsemaa jäsentä.
Yliopistosta irtautumisen jälkeen Turun Suomalainen Yliopistoseura jatkoi yliopiston tukemista. Mm. 1940-luvun lopulla seura järjesti rahankeräyksen, jonka tavoitteena oli saada yliopistolle oma kirjastorakennus. Vaikka keräys ei saavuttanutkaan tavoitteitaan, oli se Yliopistoseuran viimeinen merkittävä suora tuki yliopiston rakentamiselle. Varat kirjaston rakentamiseen yliopisto sai Karl Joutsenen huomattavasta testamenttilahjoituksesta.
Vuonna 1954 Turun Suomalainen Yliopistoseura luopui oikeudestaan valita edustajansa yliopiston hallintoon. 1950-luvun aikana yhdistyksen toiminta väheni ja vuonna 1960 sen toiminnassa oli mukana enää 32 henkilöä.
1960-luvulla Yliopistoseuran toiminta elpyi. Jäsenmäärä kasvoi, ja muun muassa neljäsataa yliopiston perustamiskeräyksen lahjoittajaa kutsuttiin ainaisjäseniksi. Vuonna 1977 seuraan kuului jo noin 2500 jäsentä. Yhdistys alkoi jälleen tukea yliopiston ja ylioppilaskunnan toimintaa muun muassa perustamalla Turun Yliopistoon nimeään kantavan tieteellisen tukirahaston.
Seuran alaisuuteen siirtyi 1974 Turun kesäyliopisto, jonka taustayhteisönä seura toimi vuoden 1998 loppuun asti.
Vuonna 1977 julkistettiin pitäjänneuvos Valto Takalan tekemä merkittävä testamenttilahjoitus, jonka arvo tuolloin oli yli 1,5 miljoonaa markkaa. Testamenttilahjoitus mahdollistaa edelleen merkittävien apurahojen jakamisen opiskelijoille ja nuorille tutkijoille.
Turun Suomalainen yliopistoseura ei enää herättele yliopistohenkeä yhtä intomielisillä kokouksilla ja propagandalla kuin alkuaikoinaan ennen sotia. Seura toimii sääntöjensä mukaisesti Turun yliopiston hyväksi monin tavoin niin aatteellisesti kuin taloudellisestikin ja tukee yliopistokulttuuria. Se julkaisee mm. historiakirjallisuutta, on elvyttänyt publiikkiperinteen, konservoinut yliopiston lipun ja hankkinut Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkin. Seura pitää tärkeänä tehtävänään toimimista yhdyssiteenä jäsenistönsä ja yliopiston välillä. Seuran järjestämien retkien ja tilaisuuksien lisäksi se julkaisee kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää Phoenix-jäsenlehteä.
Seura jakaa apurahoina vuosittain n. 43 000 euroa. Syksyisin palkitaan ansioituneita väitöskirjoja ja keväisin jaetaan apurahoja graduntekijöille ja nuorille tutkijoille Valto Takalan rahastosta.
90. juhlavuotenaan vuonna 2007 seura muun muassa keräsi muistitietoa Turun yliopistosta eri vuosikymmeniltä ja järjestää juhla- ja esitelmätilaisuuksia.
Vuonna 2017 Yliopistoseura juhlii 100-vuotista historiaansa näyttävästi erilaisin juhlamenoin. Keväällä 2017 järjestettiin Turussa ja maakunnassa kiertänyt näytelmähanke Eläköön 22040!, joka käsitteli Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseen johtanutta kansalaiskeräystä. Teatteriprojekti kiersi Turussa, Uudessakaupungissa, Salossa ja Loimaalla. Juhlavuoden kunniaksi Yliopistoseura myös alkuaikojen perinteitä kunnioittaen järjesti jäsenhankintakampanjan ja lahjoitti jokaisen vuoden 2017 toukokuun loppuun mennessä liittyneen henkilöjäsenen tai yhteisöjäsenen ensimmäisen jäsenmaksun Turun yliopiston varainhankintaan. Tukeakseen ja kunnioittaakseen akateemisen tutkimuksen merkitystä Turussa Yliopistoseuran jakaa juhlavuotensa huipentumana Phoenix-tiedepalkinnon uutta luovalle tutkimukselle.
Hoitokunnan puheenjohtajat
Johtokunnan/hallituksen puheenjohtajat:
Neuvottelukunnan puheenjohtajat:
Toiminnanjohtajat: