Tuula Rautanen

Tänään astumme Tuula Rautanen:n jännittävään maailmaan. Alkuperäistään sen nykyiseen merkityksellisyyteen yhteiskunnassa Tuula Rautanen on ollut perustavanlaatuinen rooli eri alueilla, ja se on kiinnittänyt lukuisten kaikenikäisten ja kaikenlaisten kiinnostuksen kohteiden huomion. Tämän artikkelin avulla ehdotamme, että tutkimme monia näkökohtia, jotka tekevät Tuula Rautanen:stä jatkuvasti kiinnostavan aiheen, ja analysoimme sen kulttuurisia, historiallisia, sosiaalisia, taloudellisia ja tieteellisiä vaikutuksia. Epäilemättä Tuula Rautanen on aihe, joka herättää loputtomia tunteita ja mielipiteitä, ja olemme innoissamme uppoutuaksemme sen kiehtovaan universumiin.

Tuula Irmeli Rautanen (omaa sukua Nurmi, myöhemmin Salo, s. 8. huhtikuuta 1942 Lahti) on entinen suomalainen yleisurheilija. Hän kilpaili pituushyppääjänä ja pikajuoksijana.

Rautanen edusti Suomea Münchenin 1972 olympialaisissa. Hän juoksi 4 × 400 metrin viestin kolmannen osuuden Suomen joukkueessa, joka sijoittui seitsemänneksi. Alkueriin hän jäi 100 metrillä ja 4 × 100 metrin viestissä. Helsingin EM-kilpailuissa 1971 Rautanen sijoittui karsinnassa 14:nneksi eikä selviytynyt loppukilpailuun.

Rautanen voitti Suomen mestaruuden pituushypyssä vuosina 1972, 1973, 1975 ja 1976, 100 metrin juoksussa 1971 ja 1972, 200 metrin juoksussa 1973 sekä 4 × 400 metrillä Hollolan Urheilijat -46:n joukkueessa 1977. Hallimestaruuden hän voitti 60 metrin juoksussa ja pituushypyssä yhteensä seitsemän kertaa. Veteraanien Euroopan mestaruuden 100 metrin juoksussa hän voitti vuonna 1977.

Pituushypyn Suomen ennätyksen Rautanen hyppäsi kolmasti. Hänen paras tuloksensa 660 cm säilyi Suomen ennätyksenä vuodesta 1973 vuoteen 1988 saakka.

Lähteet

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 270. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7

Aiheesta muualla

  • Tuula Rautanen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).