Tykinvetäjä

Tässä artikkelissa käsitellään aihetta Tykinvetäjä, joka on herättänyt mielenkiintoa ja keskustelua eri aloilla. Tykinvetäjä on nykyään erittäin tärkeä aihe, koska sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, kulttuuriin ja jokapäiväiseen elämään. Kautta historian Tykinvetäjä:llä on ollut keskeinen rooli eri tieteenalojen kehityksessä ja se on merkinnyt tärkeitä virstanpylväitä ihmisen kehityksessä. Siksi on tärkeää syventyä sen olennaisimpiin näkökohtiin, analysoida sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tutkia sen tutkimuksesta nousevia tulevaisuudennäkymiä. Tässä mielessä tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota kattava ja päivitetty näkemys Tykinvetäjä:stä, auttaa ymmärtämään ja pohtimaan sen merkitystä nykymaailmassa.

Tykinvetäjä eli tykkitraktori on sotilaskäyttöön suunniteltu erikoisajoneuvo, jonka tärkein käyttötarkoitus on tykkien ja niiden miehistöjen kuljettaminen.

Nicolas Cugnot'n traktori

Tykkien liikutteluun on perinteisesti käytetty hevosvaljakoita ja pieniä siirtoja tehdään myös miesvoimin. Tykkien vetämiseen tarkoitettuja ajoneuvoja alettiin kuitenkin suunnitella jo varhain. Nicolas-Joseph Cugnot'n höyryauto tai -traktori vuodelta 1769 oli tarkoitettu nimenomaan tykinvetäjäksi.[1] Mutta esimerkiksi vielä talvisodassa Suomen armeijassa 1939–1940 hevoset olivat keskeisessä osassa tykkien vedossa[2].

Neuvostoliittolainen Komsomolets-tykinvetäjä

Tykinvetäjä ei ole taisteluajoneuvo, vaikka voikin olla aseistettu. Sen tarkoituksena on tarjota maastoesteet voittava vetokyky ja "suojata miehet säältä".[3]Varhaisissa tykinvetäjissä saattoi sääsuojakin tykkimiehistöltä puuttua. Uudemmat mallit voivat olla katettuja ja panssaroituja.

Saksalainen RSO-tykinvetäjä vetää 105 mm kenttähaupitsia II maailmansodan aikana

Neuvostoliittolainen kevyt tykinvetäjä T-20 Komsomolets suunniteltiin vuonna 1936. Siinä on 50 hevosvoiman moottori ja aseistuksena pikakivääri.[4]

Saksalainen Steyr AG:n valmistama Raupenschlepper Ost -vetäjä pystyy kuljettamaan 1,5 tonnin ja vetämään kahden tonnin painoista kuormaa.[5]

ATS 59-tykinvetäjä

Telatykit, tykkilavettien lyhyisiin siirtoihin tarkoitetut nestemoottorit sekä maastokuorma-autot ovat vähentäneet erikoistuneiden tykinvetäjien tarvetta.

Lähteet

  1. ↑ The first self-propelled car was built Discovery Communications. Viitattu 4.1.2010. (englanniksi)
  2. ↑ Simola, Seppo: Hevonen oli korvaamaton resurssi sodassa Reserviläinen. 19.10.2020. Viitattu 28.12.2020.
  3. ↑ Suomen puolustusvoimat (toim. Vilho Tervasmäki, Pertti Kilkki & Sampo Ahto) 1975, 235
  4. ↑ The Eastern Front: Russian Prime Movers (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallinen yhdistys: RSO – Raupenschlepper Ost

Aiheesta muualla