Tyrannosaurit

Tässä artikkelissa haluamme käsitellä ongelmaa Tyrannosaurit:stä, joka on saanut suuren merkityksen viime vuosina. Tyrannosaurit on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta sekä tiedeyhteisössä että suuressa yleisössä, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​Tyrannosaurit:een liittyviä näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen nykyiseen vaikutukseen. Perehdymme sen vaikutuksiin sekä yksilötasolla että kollektiivisella tasolla analysoimalla sen merkitystä niinkin erilaisilla aloilla kuin talous, teknologia, terveys, kulttuuri ja ympäristö. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme tarjoamaan kattavan näkökulman, jonka avulla voimme ymmärtää Tyrannosaurit:n merkityksen ja monimutkaisuuden nykyään.

Tyrannosaurit
Xiongguanlong
Xiongguanlong
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: Teropodit Theropoda
Yläheimo: Tyrannosaurit Tyrannosauroidea
Osborn, 1906
Katso myös

  Tyrannosaurit Wikispeciesissä
  Tyrannosaurit Commonsissa

Tyrannosaurit (Tyrannosauroidea) on petodinosaurusten yläheimo. Tyrannosaurit ilmestyivät keskisellä jurakaudella 175 miljoonaa vuotta sitten. Ne olivat luultavasti ensin höyhenpeitteisiä pieniä petoja, mutta kehittyivät miljoonien vuosien saatossa myöhäisen liitukauden jättiläisiksi, kuten Tarbosaurus.[1] Muita suuria tyrannosaureja olivat Yutyrannus ja Tyrannosaurus rex, joka oli myös tyrannosauruksista suurin. Tyrannosaurit kuolivat sukupuuttoon liitukauden lopulla tapahtuneessa joukkosukupuutossa 65 miljoonaa vuotta sitten.

Ulkonäkö

Tyrannosaureilla oli suuri kallo ja leuat suhteessa niiden ruumiinkokoon, pienet mutta vahvat eturaajat, joissa oli kaksi tai kolme varvasta, sekä pitkät, juoksemiseen soveltuneet jalat.[1] Suurilla tyrannosaureilla leuat olivat hyvin voimakkaat, ja niitä reunustaneet kulmahampaat soveltuivat luiden murskaamiseen. Joillakin varhaisilla tyrannosaureilla oli päässään heltta: esimerkiksi Proceratosauruksella oli kuonon kärjessä pieni vahva heltta, joka saattoi tosin olla paljon pidempi. Höyhenpeitteisellä Guanlongilla saattoi olla kuonosta pään takaosaan kulkenut ontto heltta, jolla se ehkä houkutteli kumppania.

Lähteet

  1. a b Morgan, Ben; Bingham, Caroline: Dinosaurukset : suuri dinosauruskirja, s. 180–183. Suomentanut Niemi, Marko. Helsinki: Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5