Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Tähtisampi-aihetta, jotta voimme tarjota lukijoillemme kattavan näkemyksen tästä nyky-yhteiskunnassa oleellisesta näkökulmasta. Käsittelemme eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä tarjotaksemme kattavan näkymän, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen eri alueilla. Kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan rikastuttavan näkökulman, joka lisää tietoa ja pohdiskelua Tähtisampi:stä ja kutsuu yleisön syventymään nykypäivän erittäin merkitykselliseen aiheeseen.
Tähtisampi | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Rustokiillesuomuiset Chondrostei |
Lahko: | Sampikalat Acipenseriformes |
Heimo: | Sammet Acipenseridae |
Suku: | Acipenser |
Laji: | stellatus |
Kaksiosainen nimi | |
Acipenser stellatus |
|
![]() |
|
Katso myös | |
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on äärimmäisen uhanalainen isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen.[2] Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.[3]
Se elää sekä merivedessä, murtovedessä että makeassa vedessä.[2]
Tähtisampea tavattiin alkujaan Kaspianmerellä, Mustallamerellä ja Egeanmerellä. Luonnonvaraiset kannat ovat lähellä sukupuuttoa.[1] Venäläisten Suomenlahteen istuttamia tähtisampia on käynyt pyydyksiin myös Suomen rannikoilla. Joukossa voi olla myös karkureita kalanviljelylaitoksilta.[3]