Oletko koskaan miettinyt Ukkonen, täydellinen järki:tä? Tämä on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ajan mittaan, ja hyvästä syystä. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskuntaan Ukkonen, täydellinen järki on ollut keskustelun, analyysin ja tutkimisen kohteena monissa yhteyksissä. Tässä artikkelissa tutkimme Ukkonen, täydellinen järki:n kiehtovaa historiaa, tutkimme sen vaikutuksia nykymaailmaan ja pohdimme sen jatkuvaa merkitystä tulevaisuudessa. Riippumatta siitä, oletko Ukkonen, täydellinen järki:n asiantuntija tai haluat vain oppia siitä lisää, tämä artikkeli antaa sinulle täydellisen ja oivaltavan katsauksen tähän jännittävään aiheeseen.
Ukkonen, täydellinen järki | |
---|---|
Kirjailija | tuntematon |
Kieli | muinaiskreikka, kopti |
Genre | teologia |
Julkaistu | n. 100–230 |
Suomennos | |
Suomentaja | Elina Perttilä |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 2005 |
ISBN | 951-0-30859-5 |
Sarja: Nag Hammadin kirjasto | |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Ukkonen, täydellinen järki on gnostilainen hymni- tai runomuotoinen kirjoitus, joka tunnetaan Nag Hammadin kirjastosta (koodeksi VI, kirja 2). Se on feminiinisen jumalhahmon itseilmoitus,[1] monologi, jossa luetellaan joukko arvoituksellisia ja paradoksaalisia väittämiä tämän jumalhahmon luonteesta. Nämä paradoksaaliset lausumat ovat kaikuja muinaiskreikkalaisista arvoitusrunoista, jotka olivat yleinen runomuoto Välimeren alueella antiikin aikana. Kirjoitus on ajoitettu noin vuosiin 100–230.[2]
Runo koostuu rinnakkaisista stroofeista eli säkeistöistä. Kirjoittaja on pohjannut vastaavanlaisten egyptiläisten ja heprealaisten naisjumaluuksille omistettujen runojen perinteisiin. Näissä jumalhahmo, kuten Isis ja Sofia, esittelee hyveitään yleisölle ja kehottaa yleisöä tavoittelemaan häntä. Tähän lajityyppiin kuuluvaa kirjallisuutta löytyy myös Vanhan testamentin kirjoista. Esimerkiksi Sananlaskuissa (Sananl. 8) Viisaus kertoo itsestään, ja Viisauden kirja (Viis. 7) ja Sirakin kirja (Sir. 24) sisältävät vastaavanlaista Viisauden ylistystä.[1]
Runon arvoitukset voivat olla kytköksissä klassiseen gnostilaiseen myyttiin, joka voidaan löytää esimerkiksi Johanneksen salaisesta kirjasta ja Hallitsijoiden olemuksesta. Tällaiset kytkökset eivät ole kuitenkaan selkeitä.
»Minä olen ensimmäinen ja viimeinen.
Minä olen kunnioitettu ja halveksittu.
Minä olen huora ja pyhä,
minä olen vaimo ja neitsyt.
Minä olen <äiti> ja tytär.
Minä olen äitini ruumiinjäsenet.
Minä olen tieto ja tietämättömyys.
Minä olen hillitty ja suorasukainen.
Minä olen julkea ja nöyrä.
Minä olen voimakas ja pelokas.
Minä olen sota ja rauha.[3]»
Vaikka teos on tullut tunnetuksi vasta viime aikoina, sillä on jo ehtinyt olla vaikutusta aikamme kulttuuriin. Toni Morrison käytti katkelmia runosta epigraafeina novelleihinsa Jazz ja Paradise.[4] Umberto Eco sisällytti katkelman Foucaultin heilurin luvun 50 alkuun.[5] Yhtye Current 93 on hyödyntänyt runoa musiikissaan, ja julkaisi albumin nimeltä Thunder Perfect Mind.[6]