Ulkoministeriön arkisto
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Ulkoministeriön arkisto:een ja tutkia sen eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Ulkoministeriön arkisto on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen tärkeydestä ja merkityksestä. Kun perehdymme Ulkoministeriön arkisto:n analyysiin, löydämme sen monia ulottuvuuksia ja kuinka se vaikuttaa yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja tapaamme nähdä maailma. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Ulkoministeriön arkisto on edelleen erittäin kiinnostava aihe asiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Liity kanssamme tälle Ulkoministeriön arkisto:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.
Ulkoministeriön arkisto (ruots. Utrikesministeriets arkiv) on Suomen ulkoministeriön hallinnonalan keskusarkisto. Se palvelee ensisijaisesti ministeriötä ja muita viranomaisia. Arkisto on myös tutkijoiden käytössä. Arkisto on avoin kaikille, mutta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisesti asiakirjojen salassapitoaika on yleensä 25 vuotta.[1]
Ulkoministeriön arkistossa on aineistoa ministeriön perustamisesta vuodesta 1918 lähtien. Arkiston materiaali on keskeinen lähdeaineisto Suomen ulkopolitiikan ja Suomen kansainvälisten suhteiden historian tutkimukselle. Arkiston tärkein osa on kirjeistöosa, joka on järjestetty signumeihin eli asiasisällön mukaisiin ryhmiin. Asiakirjat on järjestetty niin, että yhdessä asiakirjakansiossa on kaikki tiettyä asiaa käsittelevät asiakirjat.[1]
Ulkoministeriön arkiston asiakaspalvelu toimii valtioneuvoston Merikasarmilla, jossa sillä on viisi tutkijapaikkaa. Suurin osa ennen vuotta 1947 peräisin olevista ulkomaanedustustojen arkistoista on siirretty Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteeseen, josta asiakirjoja voi kaukolainata Kansallisarkiston toimipaikkoihin.[1]
Lähteet
- ↑ a b c Ulkoministeriön arkisto Ulkoministeriö. Viitattu 7.9.2019.
| Ministerit |  | |
|---|---|---|
| Virkamiehet | ||
| Osastot | ||
| Toiminta | ||
| Muuta | ||
| Historia | ||
.svg){kind=small}