Unkarin kansantasavalta

Tässä artikkelissa tutkimme Unkarin kansantasavalta:tä eri näkökulmista ja eri yhteyksissä. Unkarin kansantasavalta on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua ajan mittaan, ja sen merkitys on edelleen ilmeinen tänään. Tässä artikkelissa perehdymme Unkarin kansantasavalta:n sisältämiin moniin näkökohtiin ja käsittelemme sen vaikutuksia, historiaa, sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan sekä asiantuntijoiden ja tutkijoiden mahdollisia näkökulmia aiheesta. Samoin tarkastelemme erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia Unkarin kansantasavalta:een liittyen, tarkoituksena tarjota lukijalle täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.

Unkarin kansantasavalta
Magyar Népköztársaság
1949–1989
lippu vaakuna

Unkari vuosina 1956–1990.
Unkari vuosina 1956–1990.

Valtiomuoto kansandemokratia, tasavalta
Unkarin kommunistisen puolueen pääsihteeri Mátyás Rákosi (1945–1956)
Ernő Gerő (1956)
János Kádár (1956–1988)
Károly Grósz (1988–1989)
Pääkaupunki Budapest
Pinta-ala
– yhteensä 93 030 km² 
Väkiluku 10 397 959
– väestötiheys 111,8 / km²
Historia
– perustettiin 18. elokuuta 1949
– kommunistihallinnon kaatuminen 23. lokakuuta 1989
Viralliset kielet unkari
Valuutta Unkarin forintti
Kansallislaulu ”Himnusz”
Edeltäjä Unkarin toisen tasavallan lippu Unkarin toinen tasavalta
Seuraaja  Unkari

Unkarin kansantasavalta (unk. Magyar Népköztársaság) oli Unkarin valtion virallinen nimi vuosina 1949–1989, jolloin Unkarin kommunistisella puolueella oli johtava asema. Unkarin kansantasavalta oli Varsovan liiton jäsenvaltio, ja sen ulkopolitiikka oli Neuvostoliitolle myönteistä. Maa kuului lisäksi Keskinäisen taloudellisen avun neuvostoon (SEV) osallistuen näin sosialististen maiden taloudelliseen työnjakoon clearing-kaupan kautta.

Perustaminen

Puna-armeijan saapuessa Unkariin ja sen perustaessa tukikohtia Unkariin maahan perustettiin poliittinen poliisiorganisaatio, myöhemmän ÁVO:n edeltäjä, valvomaan oppositiota. Kommunistisella progandalla pyrittiin nostamaan Neuvostoliiton ohjaileman kommunistipuolueen kannatusta. Unkarin kommunistinen puolue sai kuitenkin vain 17 prosenttia äänistä demokraattisesti järjestyissä vaaleissa, joissa itsenäinen talonpoikais- ja maataloustyöläisten puolue muodosti hallituskoalition pääministeri Zoltán Tildyn johdolla vuonna 1945.[1]

Vaikka kommunistit eivät päässeetkään hallituksen johtoon, he saivat strategisesti tärkeän sisäministerin salkun. Sisäministeriksi tuli kommunisti László Rajk, joka perusti poliittisen suojelupoliisi ÁVO:n vuonna 1946. Näin kommunistipuolue pääsi valvomaan toisten puolueiden toimintaa, yleistä järjestystä sekä vaaleja.[2] Neuvostoliiton tuella puoluejohtaja Mátyás Rákosi syrjäytti vastustajansa, muut puolueet vaiennettiin tai tuhottiin, sosiaalidemokraattinen puolue pakotettiin fuusioitumaan kommunistipuolueen kanssa. Unkari julistettiin sosialistiseksi kansantasavallaksi vuonna 1949.[3]

Stalinismista gulassikommunismiin

Josif Stalinin kuoleman jälkeen vuonna 1953 stalinismin ylilyöntejä alettiin kritisoida ja purkaa. Unkarin pääministeriksi valittiin samana vuonna uudistusmielinen ja kansan suosima kommunisti Imre Nagy. Maailmanpolitiikan ja sen myötä Neuvostoliiton kommunistipuolueen linjan jälleen kiristyessä Nagy joutui eroamaan, mutta tyytymättömyys kasvoi. Vuonna 1956 maassa tapahtui Unkarin kansannousu, jonka Varsovan liiton maat Romaniaa lukuun ottamatta kukistivat Neuvostoliiton johdolla estääkseen Unkaria irtautumasta Neuvostoliiton ulkopolitiikan ja Itä-Euroopan sosialististen maiden piiristä.

Kansannousun kukistamisen jälkeen valtaan nousi János Kádár, jonka johdolla maa siirtyi ns. gulassikommunismiin: valtion tiukkaa valvontaa purettiin, kansan hyvinvointia ja tyytyväisyyttä pyrittiin lisäämään.[3]

Kansantasavallan loppu

Berliinin muurin murruttua ja Neuvostoliiton romahduksen häämöttäessä Unkari alkoi irtautua Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Vuonna 1989 Neuvostoliiton joukkoja alettiin poistaa maasta ja siirtyminen monipuoluejärjestelmään alkoi, ensimmäiset vapaat vaalit järjestettiin 1990.[4] Virallisesti Unkarin kansantasavalta lakkasi olemasta 23. lokakuuta 1989, jolloin parlamenttitalon parvekkeelta tuolloinen väliaikainen presidentti, parlamentin puhemies Mátyás Szűrös julisti Unkarin tasavallaksi (Magyar Köztársaság).[5]

Lähteet

  1. ↑ Norton, Donald H.: Essentials of European History: 1935 to the Present, s. 47. Piscataway, New Jersey: Research & Education Association, 2002. ISBN 0-87891-711-X (englanniksi)
  2. ↑ UN General Assembly Special Committee on the Problem of Hungary 1957. Yhdistyneet kansakunnat. (englanniksi)
  3. ↑ a b Hungary timeline news.bbc.co.uk. 14.2.2012. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
  4. ↑ First free elections in Hungary ENRS. Viitattu 2.1.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Így kiáltották ki a harmadik magyar köztársaságot Múlt-kor történelmi magazin. 23.10.2015. Viitattu 2.1.2025. (unkariksi)

Aiheesta muualla