Uralin alue
Nykyään Uralin alue on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tekniikan ja globalisaation myötä Uralin alue:stä on tullut keskeinen osa ihmisten jokapäiväistä elämää. Muodista politiikkaan Uralin alue on soluttautunut modernin yhteiskunnan kaikkiin osa-alueisiin. Koska on niin monia erilaisia mielipiteitä ja näkökulmia, on tärkeää syventyä Uralin alue:n aiheeseen ymmärtääksesi sen vaikutusta ja merkitystä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Uralin alue:n monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
| Uralin alue Уральская область, Uralskaja oblast |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
| Valtio | Neuvostoliitto | ||
| Neuvostotasavalta | Venäjän SFNT | ||
| Perustettu | 1923 | ||
| Hallinto | |||
| – hallinnollinen keskus | Sverdlovsk 1 | ||
| Pinta-ala | 1 659 000 km² | ||
| Väkiluku | 6 380 000 | ||
|
1 nykyinen Jekaterinburg
|
|||
.svg)
Uralin alue (ven. Уральская область, Uralskaja oblast) oli hallinnollinen alue (oblasti) Venäjän neuvostotasavallassa Neuvostoliitossa. Se sijaitsi Euroopan puoleisen Venäjän itäosassa ja Siperian länsiosassa Uralvuoriston keskiosan molemmin puolin. Alueen pääkaupunki oli Sverdlovsk (nykyinen Jekaterinburg). Alkuvaiheessa alueen pinta-ala oli 1 659 000 km² ja asukasluku oli 6 380 000.[1]
Uralin alue muodostettiin vuonna 1923.[2] Alueen sisäistä jakoa muutettiin useasti, muun muassa vuosina 1925, 1927 ja 1930.lähde? Vuonna 1934 Uralin alue lakkautettiin ja sen alueesta muodostettiin Sverdlovskin, Tšeljabinskin ja Ob-Irtyšin alueisiin. Näistä viimeksi mainittu kuitenkin yhdistettiin vielä saman vuoden lopulla vasta perustettuun Omskin alueeseen.[2]
Lähteet
- ↑ A. I. Skorikov: Uralskaja oblast Entsiklopedija Tšeljabinsk. Viitattu 13.5.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Iso tietosanakirja 14, s. 749. Helsinki: Otava, 1938.