Urheiluvuosi 1924
Tässä artikkelissa kerromme sinulle kaiken, mitä sinun tulee tietää Urheiluvuosi 1924:stä. Sen alkuperästä ja kehityksestä vuosien varrella sen merkityksellisyyteen nykyään, sen eri sovellusten ja käyttötarkoitusten kautta. Urheiluvuosi 1924 on kiinnostanut monia ihmisiä, ja tässä artikkelissa yritämme käsitellä kaikkia asiaan liittyviä Urheiluvuosi 1924:een liittyviä näkökohtia. Ei ole väliä oletko alan asiantuntija tai olet vasta aloittamassa perehtymistä tähän aiheeseen, täältä löydät arvokasta tietoa, joka auttaa sinua ymmärtämään paremmin Urheiluvuosi 1924:tä ja sen merkitystä eri alueilla.
| Urheiluvuodet |
|---|
| 1914 • 1915 • 1916 • 1917 • 1918 • 1919 • 1920 • 1921 • 1922 • 1923 – 1924 – 1925 • 1926 • 1927 • 1928 • 1929 • 1930 • 1931 • 1932 • 1933 • 1934 |
| Vuodet |
| 1921 • 1922 • 1923 – 1924 – 1925 • 1926 • 1927 |
Urheiluvuosi 1924 käsittelee vuoden 1924 merkittäviä uutisia ja tapahtumia urheilussa.
Yleiskilpailut
- Ensimmäiset talviolympialaiset 25.1.–4.2. Chamonix'ssa, Ranskassa. Kisoihin osallistui 294 urheilijaa 16 maasta. Mitalitilaston kärkimaat olivat neljä kultaa voittaneet Norja ja Suomi.[1]
- Kesäolympialaiset 4.5.–27.7. Pariisissa, Ranskassa. Kisoihin osallistui 3 092 urheilijaa 44 maasta. Mitalitilaston ylivoimainen ykkönen oli Yhdysvallat 45 kultamitalilla.[2]
Jalkapallo
- Pariisin olympialaisissa Uruguay voitti kultaa, loppuottelun maalein 3–0 hävinnyt Sveitsi sai hopeaa ja pronssille sijoittui Ruotsi.[3][4]
Jääkiekko
- Chamonix'n olympialaisissa Kanada voitti kultaa, Yhdysvallat sai hopeaa ja Iso-Britannia sijoittui pronssille.[5]
- Stanley Cupin voitti Montreal Canadiens.[6]
Nyrkkeily
- Yhdysvaltalainen Eddie Martin nousi ammattinyrkkeilyn kääpiösarjan maailmanmestariksi 19.12. New Yorkissa pistevoitolla maanmiehestään Abe Goldsteinista.[7]
Pikaluistelu
- Chamonix'n olympialaisissa kilpailtiin neljällä matkalla ja yhteispisteissä. Suomalainen Clas Thunberg voitti kolme kultaa, hänen maanmiehensä Julius Skutnabb yhden ja yhdysvaltalainen Charles Jewtraw yhden.[8]
- Yleisluistelun maailmanmestaruuskilpailut Helsingissä, Suomessa. Mestaruuden voitti norjalainen Roald Larsen.[9][10]
Pohjoismaiset hiihtolajit
- Chamonix'n olympialaisissa norjalainen Thorleif Haug voitti kultaa molemmilla hiihtomatkoilla ja yhdistetyssä. Hänen maanmiehensä Jacob Tullin Thams voitti mäkihypyssä kultaa.[11]
Pyöräily
- Italian ympäriajon voitti isäntämaan Giuseppe Enrici.[12][13]
- Ranskan ympäriajon voitti italialainen Ottavio Bottecchia.[14][15]
Taitoluistelu
- Chamonix'n olympialaisissa kultaa voittivat miesten yksinluistelussa Ruotsin Gillis Grafström, naisten yksinluistelussa Itävallan Herma Planck-Szabo sekä pariluistelussa Itävallan Helene Engelmann / Alfred Berger.[5]
- Maailmanmestaruuskilpailut Ison-Britannian Manchesterissa ja Norjan Kristianiassa. Mestaruuden voittivat Gillis Grafström, kolmannen peräkkäisen kerran Herma Planck-Szabo sekä Itävallan Helene Engelmann / Alfred Berger.[16][17]
Tennis
- Australian avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti järjestäjämaan James Anderson ja naisten saman maan Sylvia Lance.[18]
- Wimbledonin miesten kaksinpelin mestaruuden voitti ranskalainen Jean Borotra ja naisten britti Kathleen McKane.[19]
- Yhdysvaltain avointen miesten kaksinpelin mestaruuden voitti viidennen peräkkäisen kerran järjestäjämaan Bill Tilden ja naisten toisen peräkkäisen kerran saman maan Helen Wills.[20]
- Davis Cupin voitti Yhdysvallat viidennen peräkkäisen kerran.[21]
- Pariisin olympialaisissa Yhdysvallat voitti kaikki viisi kultamitalia. Vincent Richards voitti kultaa miesten kaksin- ja nelinpelissä, Helen Wills naisten kaksin- ja nelinpelissä sekä Hazel Wightman naisten nelinpelissä ja sekanelinpelissä.[3]
Uinti
- Pariisin olympialaisissa miehet kilpailivat ratauinnissa kuudella matkalla ja naiset viidellä. Uimahyppylajeja oli miehillä kolme ja naisilla kaksi. Yhdysvallat voitti ratauinnissa yhdeksän kultamitalia ja uimahypyissä neljä. Myöhempi Tarzan-näyttelijä Johnny Weissmüller voitti kolme kultamitalia, joista yhden viestissä. Albert White voitti kultaa ponnahduslautahypyissä ja vaihtelevissa kerroshypyissä.[22]
Yleisurheilu
- Pariisin olympialaisissa Yhdysvallat voitti 27 lajissa 12 kultaa ja Suomi kymmenen. Suomalaisista kestävyysjuoksijoista Paavo Nurmi voitti viisi kultaa ja Ville Ritola neljä.[23]
Katso myös
Lähteet
- Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
- Pihlaja, Juhani: Urheilun käsikirja. TietoSportti, 1994. ISBN 951-97170-0-5
- Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2. Otava, 1970.
Viitteet
- ↑ Arponen, s. 385–386
- ↑ Arponen, s. 81, 83
- ↑ a b Arponen, s. 93
- ↑ Virtamo, s. 29
- ↑ a b Arponen, s. 388
- ↑ Pihlaja, s. 262
- ↑ Lounasheimo, Ilmo: Kehän sankarit, s. 710. WSOY, 1987. ISBN 951-0-13981-5
- ↑ Arponen, s. 387–388
- ↑ Pihlaja, s. 549
- ↑ Virtamo, s. 211
- ↑ Arponen, s. 386–387
- ↑ Pihlaja, s. 605
- ↑ Virtamo, s. 320
- ↑ Pihlaja, s. 604
- ↑ Virtamo, s. 319
- ↑ Pihlaja, s. 706–707
- ↑ Virtamo, s. 223
- ↑ Grand Slam Winners Tennis Now. Viitattu 4.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Pihlaja, s. 736–737
- ↑ Pihlaja, s. 737–738
- ↑ Pihlaja, s. 740
- ↑ Arponen, s. 86–87
- ↑ Arponen, s. 83–86
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Urheiluvuosi 1924 Wikimedia Commonsissa
