Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Väinö Mäkelä (kestävyysjuoksija):n jännittävään maailmaan. Se on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion kautta historian ja herättää yhä enemmän kiinnostusta nykyään. Väinö Mäkelä (kestävyysjuoksija) on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Tällä kertaa perehdymme sen eri puoliin tutkimalla sen alkuperää, ominaisuuksia ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Se on kiehtova matka Väinö Mäkelä (kestävyysjuoksija):n läpi ja löytää sen merkityksen ja merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme. Valmistaudu tutkimaan tätä jännittävää aihetta, joka on kiehtonut niin monia!
Väinö Mäkelä | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 20. joulukuuta 1921 Mouhijärvi |
Kuollut | 19. joulukuuta 1982 (60 vuotta) Tampere |
Kansalaisuus |
![]() |
Uran tiedot | |
Pituus | 178 cm |
Laji | kestävyysjuoksu |
Seura | Tampereen Pyrintö |
|
Väinö Ilmari Mäkelä (20. joulukuuta 1921 Mouhijärvi – 19. joulukuuta 1982 Tampere) oli suomalainen keskimatkojen juoksija ja kestävyysjuoksija. Hän edusti Tampereen Pyrintöä ja oli pituudeltaan 178 cm.[1]
Mäkelä sijoittui Lontoon olympialaisissa 1948 kahdeksanneksi 5 000 metrin juoksussa ajalla 14.43,0[1][2]. Brysselin EM-kilpailuissa 1950 hän oli samalla matkalla neljäs ajalla 14.30,8.[2]. Pronssimitalisti Gaston Reiffille hän hävisi 4,6 sekuntia[3].
Mäkelä voitti 5 000 metrin maaottelujuoksun Pariisissa ja Oslossa 1948 sekä Helsingissä 1949. Kalevan kisoissa hän saavutti 5 000 metrillä kultaa 1950 ja hopeaa 1949 sekä 1 500 metrillä pronssia 1945, 1949 ja 1950.[2]
Laji | Aika | Paikka | Päivä[2] |
---|---|---|---|
1 500 m | 3.52,0h | Jyväskylä | 12. elokuuta 1950 |
3 000 m | 8.11,0h | Turku | 20. heinäkuuta 1950 |
5 000 m | 14.20,0h | Göteborg | 29. elokuuta 1949 |
Väinö Mäkelä toimi Tampereella Finlaysonin kutomotehtaan laitosmiehenä.[4]