Väkivaltakoneisto
Tässä artikkelissa tutkimme Väkivaltakoneisto:n kiehtovaa maailmaa yksityiskohtaisesti. Tämä aihe on herättänyt kaiken ikäisten ja elämänalojen ihmisten mielenkiinnon alkuperästään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Vuosien varrella Väkivaltakoneisto on kehittynyt eri tavoin vaikuttaen kulttuuriin, teknologiaan, tieteeseen ja paljon muuta. Kattavan analyysin avulla perehdymme Väkivaltakoneisto:n tärkeimpiin näkökohtiin ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykymaailmassa. Tutkimme Väkivaltakoneisto:n monia puolia ja sen merkitystä nykyaikaisessa kontekstissa kriittisestä ja reflektoivasta näkökulmasta tarjoamalla lukijalle tietoisen ja valaisevan näkökulman tähän jännittävään aiheeseen.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Väkivaltakoneistolla tarkoitetaan useimmiten perinteisessä valtio-opillisessa tutkimuksessa valtion järjestyksellisiä tehtäviä hoitavia organisaatioita: poliisia, oikeuslaitosta, vankiloita ja armeijaa. Väkivaltakoneisto valvoo valtion lakien noudattamista ja puolustaa valtiota muiden valtioiden hyökkäyksiltä.
Väkivaltakoneistoon liittyy olennaisena osana väkivaltamonopoli, jonka valtio varaa itselleen. Väkivallan yksinoikeus valtion oikeutena periytyy uuden ajan alussa vakiintuneesta keskitetystä valtiosta, joka korvasi feodaalisen järjestelmän. Kärjistetysti tämä siis kieltää yksittäisiltä kansalaisilta esimerkiksi oman yksityisarmeijan pitämisen.
Väkivaltamonopoli on myös yhteiskuntasopimuksellisissa teorioissa perustettavan valtion määritelmä. Esimerkiksi hobbesilaisessa yhteiskuntafilosofiassa väkivaltakoneisto on suvereenin absoluutin työkalu ehkäistä luonnollisessa tilassa vallitsevaa kaikkien sotaa kaikkia vastaan (bellum omnium contra omnes).
Norbert Elias ja Max Weber määrittelevät valtion vaatimukseksi, että sillä on tietyllä maantieteellisellä alueella väkivallan yksinoikeus.
Termiä väkivaltakoneisto käytetään yhä politologisessa kirjallisuudessa, mutta jotkutselvennä pitävät sitä vasemmistosävytteisenä. Heidän mukaansa puolueettomampi ja täsmällisempi ilmaisu on voimankäyttö.
Lähteet
- Enbom, Leena, Pesonen, Pete & Suodenjoki, Sami (toim.): Valvottu ja kuritettu työläinen. (Sarja: Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 33.) Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 2020.
- Väkivaltakoneistot ja kansanvallan lisääminen. (Valtiosääntökomitean mietinnön (KM 1974:27) liite 28) Helsinki: Valtiosääntökomitea, 1971.