Tässä artikkelissa tutkimme Vaasan rannikkopatteristo:n vaikutuksia nyky-yhteiskunnan eri alueilla. Vaasan rannikkopatteristo on osoittautunut kasvavan kiinnostuksen aiheeksi, ja se on kiinnittänyt tutkijoiden, aktivistien ja mielipidejohtajien huomion maailmanlaajuisesti. Seuraavilla sivuilla tutkimme Vaasan rannikkopatteristo:n roolia ihmisten jokapäiväisessä elämässä sekä sen vaikutusta niinkin erilaisilla aloilla kuin politiikka, kulttuuri, talous ja teknologia. Monitieteisen lähestymistavan avulla yritämme ymmärtää Vaasan rannikkopatteristo:n monimutkaisuutta ja sen merkitystä globaalissa kontekstissa.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lähteetön ja luettelonomainen tekstiosa |
Vaasan rannikkopatteristo | |
---|---|
![]() Vaasan rannikkopatteriston lippu |
|
Toiminnassa |
1952–1998 1952–1957: 1. Eril. Rannikkopatteristo 1957–1998: Vaasan rannikkopatteristo |
Valtio | Suomi |
Puolustushaarat | Suomen maavoimat |
Tukikohta | Vaasa |
Vaasan Rannikkopatteristo (lyh. VaaRPsto) oli vuoden 1998 loppuun asti Vaasassa Pohjanmaalla toiminut Suomen puolustusvoimien joukko-osasto. Vaasan Rannikkopatteristo perustettiin 1952 nimellä 1. Erillinen Rannikkotykistöpatteristo ja sen sijoituspaikka oli alun perin Suomenlinna. Patteristo oli ensimmäinen rauhanajan organisaatioon kuuluva joukko-osasto, joka keskittyi liikkuvaan rannikkotykistöön. 1950-luvulla suunniteltiin patteriston siirtoa Vaasaan ja tätä ennakoiden joukko-osasto nimettiin vuonna 1957 Vaasan Rannikkopatteristoksi. Muutto toteutui, mutta vasta vuonna 1964. Patteristo lakkautettiin 1998.[1]
Rannikkopatteristo oli laatuaan ainoa moottoroitu rannikkopatteristo Suomessa. Kalustona oli (ainakin v. 1968) Boforsin 150 mm haupitsit ja 130 K 54.
Se kuului maavoimiin ja rannikkotykistöjoukkoihin ja antoi varusmieskoulutusta.
Patteriston komentajina toimivat seuraavat upseerit: [1]
Patteristo muodostui pattereista sekä Aliupseerikoulusta ja sillä oli oma esikuntansa.
Patteristoon ovat kuuluneet myös Sommarön linnake Raippaluodossa ja Norrskärin linnake Mustasaaressa. Näistä Norrskär oli sotilasaluetta toisesta maailmansodasta lähtien aina vuoteen 2000 asti, jolloin saaren puolustuskäyttö loppui.
Rannikkopatteristo toimi entisissä Vaasan tarkka-ampujapataljoonan kasarmeissa. Kasarmit edustivat arkkitehtonisesti puukasarmikautta mm. Mikkelin keskusta-alueen Mikkelin vanha kasarmialueen tapaan.
Hallintohistoria | |
---|---|
Tapahtumat |