Vaganovan balettiakatemia

Tässä artikkelissa käsittelemme Vaganovan balettiakatemia-aihetta laajasta ja täydellisestä lähestymistavasta. Seuraavien linjojen mukaisesti perehdymme Vaganovan balettiakatemia:een liittyviin keskeisiin näkökohtiin, analysoimme sen vaikutuksia, seurauksia ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Vaganovan balettiakatemia on erittäin tärkeä aihe nykyisessä kontekstissa, joten on tärkeää ymmärtää sen ulottuvuudet ja laajuus. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan Vaganovan balettiakatemia:tä ja tarjoamaan lukijalle yksityiskohtaisen ja tarkan näkemyksen, jonka avulla he voivat syventyä tähän aiheeseen syvällisesti ja rikastuttavalla tavalla.

Vaganovan balettiakatemia
ven. Академия Русского балета имени А. Я. Вагановой
Sijainti Ulitsa Zodchego Rossi, 2, St Petersburg, Venäjä, 191023
Koordinaatit 59°55′50.1″N, 30°20′09.5″E
Tyyppi balettioppilaitos
Perustettu 4. toukokuuta 1738[1]
Rehtori Nikolai Tsiskaridze[2]
Verkkosivut

Vaganovan balettiakatemia on maailman arvostetuimpiin kuuluva balettikouluihin kuuluva venäläinen balettioppilaitos.[3] Se toimii Pietarissa, ja sen on perustanut vuonna 1738 Venäjän keisarinna Anna. Koulu sai nykyisen nimensä vuonna 1957 pitkäaikaisen johtajansa Agrippina Vaganovan mukaan.[4].

Mikkelissä on järjestetty kesällä 2014 kolmatta kertaa balettiakatemian kurssi. Aiemmin kurssin on rahoittanut Savcorin yrittäjäpariskunta Savisalo Savcor Ballet'n nimissä, vuonna 2014 pääosin opetusministeriö.[3]

Kurssin organisoi Hannu-Pekka Holmström,[3] joka oli itse 1970-luvun alussa tanssin uusi tähti[5] ja valmistunut Vaganovan balettiakatemiasta[6].

Lähteet

  1. ↑ History of the Vaganova Ballet Academy Vaganova Ballet Academy. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Nikolai Tsiskaridze – Principal of the Vaganova Ballet Academy People of the Vaganova Ballet Academy – Vaganova Ballet Academy. Viitattu 2.1.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Kasurinen, Riina: Vaganovan Balettiakatemian kolmas vierailu oli vähällä peruuntua – maailmankuulu tanssikoulu taas Mikkelissä Yle Uutiset. 7.7.2014. Viitattu 2.1.2021.
  4. ↑ Tawast, Minna : Mikkelin balettijuhlille Eifman ja Vaganova.  Teatteri&Tanssi+Sirkus -lehti . 4/2012 . Arkistoitu 14.7.2014 . Viitattu 7.7.2014.
  5. ↑ Professori Kari S. Tikan hilpeä elämä.  Helsingin Sanomat . 2.6.2007 . Arkistoitu 26.6.2009 . Viitattu 2.1.2021.
  6. ↑ Mr. Hoppe (HP) Holmström.  Vive la Danse – Russian Ballet Classique & Moderne Pour la Vie . Arkistoitu 6.3.2016 . Viitattu 7.7.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla