Valentinianus II
Nykymaailmassa Valentinianus II on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta populaarikulttuuriin Valentinianus II on noussut jatkuvan keskustelun aiheeksi ja kiinnostaa hyvin monenlaista yleisöä. Ajan myötä Valentinianus II on kehittynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia, jotka ovat kiinnittäneet sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Valentinianus II:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykymaailmaamme. Sen historiasta sen seurauksiin tulevaisuutta ajatellen sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin, joka valaisee tätä nykyään niin merkityksellistä ilmiötä.
Valentinianus II (371 – 15. toukokuuta 392) oli Länsi-Rooman keisari 375–392. Hänen isänsä Valentinianus I kuoli vuonna 375, ja hänen sotilaansa halusivat nelivuotiaan Valentinianuksen uudeksi keisariksi. Todellinen valta joutui kuitenkin hänen velipuolensa Gratianuksen ja Valentinianuksen äidin Justinan käsiin. Gratianus otti hallittavakseen Gallian ja Valentinianukselle jäivät Italia, Illyria ja Africa. Valentinianus ja Justina asettuivat Mediolanumiin. Koska Justina oli areiolainen, hänen ja Mediolanumin piispan Ambrosiuksen välillä syntyi riita, joka heikensi keisariperheen valtaa. Vuonna 383, samana vuonna kun Gratianus kuoli, kenraali Magnus Maximus kapinoi ja julisti itsensä keisariksi. Vuonna 387 hän ylitti Alpit ja uhkasi Mediolanumia. Valentinianus ja hänen äitinsä pakenivat Itä-Rooman keisarin Theodosius I:n luokse. Kun Maximus kuoli vuonna 388, Theodosius saattoi jälleen asettaa Valentinianuksen keisariksi.
Valentinianus kuoli epäselvissä olosuhteissa 15. toukokuuta 392. Hänet löydettiin kuolleena asunnostaan Gallian Viennasta pian sen jälkeen, kun Valentinianus oli yrittänyt erottaa armeijansa sotapäällikköä (magister militum). Kyseinen sotapäällikkö, germaanitaustainen Arbogast, väitti että kyseessä oli itsemurha, mutta Valentinianus oli aikaisemmin valittanut Theodosiukselle Arbogastin suuresta vallasta. Arbogast ja Valentinianus olivat myös riidelleet paljon siitä, miten valtakuntaa piti hallita. Arbogast julisti pian Eugeniuksen uudeksi keisariksi, mutta Theodosius kukisti heidät Frigiduksen taistelussa.
Kirjallisuutta
- Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1–2. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18515-9
- Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2000. ISBN 951-23-4094-1
| Edeltäjä: Valentinianus I ja Valens |
Rooman keisari Valens, Gratianus ja Theodosius I |
Seuraaja: Theodosius I |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
