Nykyään Valter Thomé on ongelma, joka on läsnä kaikilla yhteiskunnan aloilla. Politiikasta popkulttuuriin Valter Thomé:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe. Tämä suuntaus on johtanut sekä asiantuntijoiden että maallikoiden huomion ja kiinnostuksen lisääntymiseen Valter Thomé:tä kohtaan. Tässä artikkelissa tutkimme Valter Thomé:n eri puolia sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Analysoimme, miten Valter Thomé on kehittynyt ajan myötä, ja tutkimme sen vaikutusta eri alueilla. Lisäksi keskustelemme Valter Thomé:n tulevista vaikutuksista ja siitä, miten se voi vaikuttaa elämäämme tulevaisuudessa.
Valter Thomé (5. elokuuta 1874 Pudasjärvi – 1. helmikuuta 1918 Vihti) oli suomalainen arkkitehti. Thomé valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1898.
Thomé työskenteli 1890-luvun loppupuolella Lars Sonckin, Grahn, Hedman & Wasastjernan ja Onni Törnqvistin toimistoissa. Vuonna 1900 hän perusti toimiston yhdessä opiskelutoverinsa Karl Lindahlin kanssa. Oman toimiston hän perusti vuonna 1905. Vuosina 1909–1912 hänellä oli toimisto yhdessä Bröderna Uddin kanssa. Vuonna 1912 Valter Thomé perusti toimiston yhdessä veljensä Ivar Thomén kanssa. Lisäksi hän teki itsenäisiä töitä ja toimi vuonna 1900 Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtina.[1]
Thomén veljekset voittivat vuonna 1916 arkkitehtikilpailun Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalosta. Rakennus toteutettiin vasta vuonna 1930, ja silloin sen sai tehtäväkseen Sigurd Frosterus.[2]
Lauri Karan johtama Hyvinkään punakaartin osasto surmasi sisällissodan aikana Vihdissä Thomén ja tämän veljet Williamin ja Ivarin.[3] Kuolintavoiksi on Kansallisarkiston sotasurmat -sivustossa ilmoitettu sekä pistimenhaava vatsassa että ampuminen. William Thomé oli ammatiltaan metsänhoitaja.[4] Veljessarjan neljäs, taiteilija Verner Thomé, ei ollut veljiensä mukana tuona traagisena päivänälähde?.