Aihe Valtion nuorisoneuvosto on aihe, josta on keskusteltu ja analysoitu lukuisia kertoja historian aikana. Muinaisista ajoista nykyaikaan Valtion nuorisoneuvosto on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena. Sen vaikutus ulottuu eri elämänalueille politiikasta kulttuuriin, talouteen ja yhteiskuntaan yleensä. Ajan myötä Valtion nuorisoneuvosto on saanut erilaisia merkityksiä ja sitä on tulkittu eri tavoin, mikä on osaltaan lisännyt sen merkitystä ja merkitystä nykymaailmassa. Tässä artikkelissa tutkimme Valtion nuorisoneuvosto:een liittyviä eri näkökohtia ja yritämme valaista sen vaikutusta ja merkitystä päivittäisessä todellisuudessamme.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Valtion nuorisoneuvosto on Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asettama nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin, johon valtioneuvosto kutsuu jäseniksi lasten ja nuorten kasvu- ja elinoloihin perehtyneitä henkilöitä. [1]
Neuvoston tehtävät on määritelty nuorisolaissa[2] sekä asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta[3]. Lain mukaan tehtävät ovat:
Nykyinen valtion nuorisoneuvosto on nimetty nelivuotiskaudelle ja se on alkanut 14.9.2023.[4]
Valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajana toimii Ida Leino ja varapuheenjohtajina Julia Ståhle ja Vilma Nyman.
Valtion nuorisoneuvostolla on kolmihenkinen sihteeristö: pääsihteeri ja kaksi erityisasiantuntijaa.