Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Varpas:tä ja sen vaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Varpas on kiinnittänyt niin asiantuntijoiden kuin fanien huomion aina populaarikulttuuriin kohdistuvasta vaikutuksestaan akateemisen merkitykseen. Kautta historian Varpas on ollut ratkaisevassa roolissa ihmisten arvojen ja uskomusten sekä niiden keskinäisen suhteen muokkaamisessa. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla, miten Varpas on kehittynyt ajan myötä ja miten se edelleen muokkaa käsityksiämme ja kokemuksiamme nykyään.
Varpas (suom. Kello) oli kuukausittain julkaistu liettualainen sanomalehti, jota julkaistiin Liettuan painokiellon aikana tammikuusta 1889 joulukuuhun 1905. Sen oli perustanut vuonna 1889 Suwałkin alueella lääkärinä toiminut Vincas Kudirka, joka toimi myös lehden ensimmäisenä päätoimittajana.[1][2] Koska Varpasin julkaiseminen oli kiellettyä Liettuassa, joka oli tuolloin osa Venäjän keisarikuntaa, lehden painotyö tehtiin Tilsitissa (nykyinen Sovetsk) ja Ragnitissa (nykyinen Neman) Itä-Preussissa. Sieltä lehdet salakuljetettiin Liettuaan.
Vaikka Varpasin levikki oli vain noin 500-1000, sen numeroita kierrätettiin ja luettiin laajalti.[3][2] Lehdellä oli merkittävä vaikutus Liettuan kansallisessa heräämisessä.[2] Se hyökkäsi venäläistämispolitiikkaa vastaan, kannusti lukijoitaan itsensä kehittämiseen ja yllytti liettualaisia kouluttautumaan kaupunkilaisiin ammatteihin, jotka olivat perinteisesti olleet juutalaisten hallussa.[1][4] Vincas Kudirka kirjoitti Varpasin 10. vuosipäivän kunniaksi runon Tautiška giesmė, josta tuli myöhemmin Liettuan kansallislaulu.
Varpasin toimittajat julkaisivat myöhemmin myös kahta muuta lehteä: vähäisen koulutuksen saaneille talonpojille suunnattua Ūkininkasia ja ei-poliittista Naujienosia.[5]