Vincas Kudirka

Nykyään Vincas Kudirka on aihe, joka on saavuttanut kiistattoman merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Vincas Kudirka:sta lähtien ihmiset ovat keskustelleet sen vaikutuksista elämäämme, sen vaikutuksista kulttuurin eri puolille ja sen roolista teknologian kehityksessä. Tämä ilmiö on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri aloilla politiikasta ja taloudesta psykologiaan ja lääketieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Vincas Kudirka:n eri puolia ja sen merkitystä nykymaailmassa, tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen mahdollisuuksia muuttaa tapaamme ajatella ja toimia.

Kudirka 500 litin setelissä.

Vincas Kudirka (31. joulukuuta 1858 – 16. marraskuuta 1899) oli liettualainen runoilija, lehtimies ja lääkäri.[1] Hän oli yksi Liettuan kansallisen heräämisen johtohahmoista.[2] Liettuan kirjallisuudessa Kudirka tunnetaan satiirisesta proosastaan, jossa hän kuvasi Venäjän keisarikunnan hallinnon mielivaltaisuutta ja kansan sisukasta vastarintaa.[3]

Elämäkerta

Vincas Kudirka syntyi 31. joulukuuta 1858 maanviljelijäperheeseen Paežeriaissa. Hän kävi yläkoulua Marijampolėssa vuosina 1871–76.[1] Kudirka opiskeli Varsovassa historiaa ja filosofiaa vuonna 1881 ja alkoi seuraavana vuonna opiskella lääketiedettä. Hän aloitti runojen sepittämisen vuonna 1888. Seuraavana vuonna Kudirka perusti Itä-Preussissa Varpas -nimisen lehden ja alkoi toimia sen ensimmäisenä päätoimittajana[4].

Vuosina 1890–94 hän työskenteli lääkärinä Šakiaissa, vaikka oli itse jo sairastunut tuberkuloosiin. Hän oli ensimmäinen lääkäri, joka sillä seudulla käytti liettuan kieltä potilaita hoitaessaan.[1] Kudirka sanoitti vuonna 1898 ”Tautiška giesmėn”, josta vuonna 1918 tuli Liettuan kansallislaulu. Hän sävelsi itse myös laulun musiikin. Vuonna 1899 hän julkaisi runokokoelman Laisvos valandos (suomeksi Vapaahetkiä).[3] Kudirka kuoli tuberkuloosiin 40-vuotiaana Naumiestisissa. Naumiestis nimettiin myöhemmin uudelleen Kudirkan mukaan.[1][5]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Vincas Kudirka, Herald of the Modern Lithuanian Nation - DRAUGAS NEWS draugas.org.
  2. ↑ Skrodenis, Stasys: Liettuan ja Suomen kulttuurisuhteiden varhaisvaiheita, s. 250-251. Teoksessa Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. SKS, 1990. ISBN 951-717-622-8
  3. ↑ a b Bučys, Algimantas: Liettuan kirjallisuuden paradoksit, s. 198. Teoksessa Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. SKS, 1990. ISBN 951-717-622-8
  4. ↑ Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 119. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
  5. ↑ Vincas Kudirka britannica.com.