Veikko Viita

Nykymaailmassa Veikko Viita on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja mielenkiintoa. Ilmestymisestään lähtien se on herättänyt keskustelua ja keskustelua, ja siitä on tullut keskeinen kohta eri alueilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on onnistunut ylittämään rajoja ja saavuttamaan eri alojen huomion niin paikallisesti kuin globaalistikin. Ajan myötä Veikko Viita on kehittynyt ja saanut erilaisia ​​konnotaatioita, mikä tekee siitä erittäin monimutkaisen ja moniulotteisen aiheen. Tästä syystä on olennaista analysoida ja ymmärtää Veikko Viita perusteellisesti, jotta sitä voidaan käsitellä tietoisesti ja avoimesti, mikä mahdollistaa tiedon rikastamisen ja laajentamisen tämän relevantin kysymyksen ympärillä.

Veikko Uljas Viita (8. tammikuuta 1919 Jalasjärvi13. toukokuuta 2008)[1] oli suomalainen kirjailija.[2]

Viidan omaelämäkerrallinen romaani Iivari vähäpuheinen ilmestyi 1974 Otavan Kertomus elämästä -sarjassa.

Viita kävi kansakoulun ja toimi Raision tehtailla leipomokonsulenttina vuodesta 1958. Viidan äiti oli Alma Viita (o.s. Lamminpää) ja puoliso Tyyne Sofia (o.s. Isoaho) vuodesta 1938.

Teoksia

  • Iivari vähäpuheinen. Otava 1974

Lähteet

Viitteet

  1. Raision seurakunta, Viita Veikko Uljas, Raision hautausmaa, Raisio, hauta 1lK 08 181, Ikirauhan Kalliot, viitattu 1.6.2022
  2. Suomen Kirjailijat 1945–1980, Viita, Veikko Uljas, sivu 744, toimittajat Maija Hirvonen, Hannu Launonen, Anna Nybondas, Inger Bäcksbacka, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 402, Helsinki 1985