Veli Kustaa Simelius

Nykyään Veli Kustaa Simelius on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Ajan mittaan Veli Kustaa Simelius on kiinnittänyt ammattilaisten, asiantuntijoiden ja yleensä kansalaisten huomion ja synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Tieteelliseltä kulttuurialalle Veli Kustaa Simelius on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa perustavanlaatuisena kappaleena erilaisten ilmiöiden ja ongelmien keskustelussa ja analysoinnissa. Tästä syystä on välttämätöntä syventää Veli Kustaa Simelius:n opiskelua ja ymmärrystä, jotta tästä aiheesta saadaan kattavampaa ja rikastuttavampaa tietoa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Veli Kustaa Simelius:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia ja tarjoamme kattavan näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykypäivän yhteiskuntaan.

Veli Kustaa (V. K.) Simelius (7. lokakuuta 1877 Haukipudas – 12. tammikuuta 1934 Oulu) oli suomalainen pankinjohtaja ja kokoomuksen kansanedustaja.[1][2]

Simeliuksen vanhemmat olivat kruununnimismies Jaakko Simelius ja Matilda Amanda Slottsberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1896 ja suoritti Helsingin yliopistossa ylemmän hallintotutkinnon 1900 ja oikeustutkinnon 1905. Simelius sai varatuomarin arvon 1909.[1][2]

Simelius toimi Suomen senaatin talousosaston ylimääräisenä kopistina 1900–1902 ja kouluhallituksessa apulaiskamreerina 1902–1907 ja kamreerina 1907–1910. Hän oli Pohjoismaiden Osakepankin Kouvolan konttorin esimiehenä 1910, Pohjoismaiden Osakepankin Tampereen konttorin toisena johtajana 1910–1916, Pohjoismaiden Osakepankin Oulun konttorin johtajaan 1916–1919 sekä Pohjolan Osakepankin toimitusjohtajana 1919–1934. Simelius oli myös Ranskan konsulina Oulussa ja hän toimi lisäksi eduskunnan suuren valiokunnan sihteerinä 1907–1909.[1][2]

Simelius oli kansanedustajana 1922–1924 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Simelius oli presidentin valitsijamiehenä vuosien Suomen presidentinvaali 1925 ja Suomen presidentinvaali 1931 presidentinvaaleissa. Hän oli myös Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenenä ja Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Oulun rahatoimikamarin jäsenenä.[1]

Veli Kustaa Simelius oli naimisissa vuodesta 1902 Elsa Irene Haapasen (k. 1934) kanssa.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Veli Kustaa Simelius Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. ↑ a b c d SIMELIUS Veli Kustaa. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.