Nykymaailmassa Velkoja:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Velkoja on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja analyyseja useilla eri aloilla joko ihmisten jokapäiväiseen elämään, maailmantalouteen tai roolistaan teknologian kehityksessä johtuen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Velkoja:n eri puolia ja näkökulmia tavoitteenamme tarjota kattava ja päivitetty näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.
Velkoja on velkasuhteen osapuolena oleva henkilö tai oikeushenkilö, jolla on saamisoikeus toista osapuolta eli velallista kohtaan.[1] Velan oikeusperusteena voi olla velallisen antama sitoumus, sopimus, vahingonkorvausvelvollisuuden aikaansaanut teko, perusteettoman edun saaminen tai viranomaisen päätös.[2] Jos velkojia on useita eli kyseessä on yhteisvelkasuhde, he määräävät koko velasta yhteisesti ja kukin voi vaatia velalliselta vain omaa osuuttaan.[3]
Velkojalla, jonka saatavan perusteella on ulosmitattu osuus kuolinpesästä, on pesän osakkaan lailla oikeus vaatia perinnönjakoa.[4] Kuolinpesän osakkaan ulosmittausvelkojalla on myös oikeus saada tuomioistuin määräämään kuolinpesälle pesänselvittäjä.[5] Konkurssivelkoja on saatavan haltija, joka on konkurssivalvonnassa valvonut vaateensa.[6] Velkojainkokous on konkurssipesässä ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin, jossa konkurssivelkojan äänivallan suuruus riippuu saatavan suuruudesta.[7] Velkojainkuulustelu on alioikeuden istunto, jossa ratkaistaan, onko edellytyksiä täysimittaiseen konkurssimenettelyyn vai lopetetaanko menettelyn jatkaminen.[8] Velkojansuoja tarkoittaa varallisuusoikeuden haltijalle kuuluvaa suojaa ulosmittauksen toimittamisen tai konkurssin alkamisen jälkeen ilmaantuvia velkojia vastaan.[9]