Tässä artikkelissa tutkimme Venjoki (joki):n vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Venjoki (joki) on ollut viime vuosina erittäin tärkeä aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiinnostusta eri aloilla. Tämän analyysin avulla pyrimme tarkastelemaan syvemmin sitä, kuinka Venjoki (joki) on muuttanut tapaamme elää, työskennellä ja olla tekemisissä. Venjoki (joki) on jättänyt merkittävän jäljen yhteiskuntaamme politiikkaan ja talouteen vaikuttamisesta kulttuuriin ja viihteeseen. Lisäksi tarkastelemme Venjoki (joki):n mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia ja sitä, miten se voisi muokata maailmaa tulevina vuosina.
Venjoki ven. Славя́нка, Slavjanka |
|
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Venäjä |
Alue | Pietari, Leningradin alue |
Piiri | Hatsina |
Kunnat | Pauluskoi |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Nevan vesistö |
Valuma-alue | Venjoen valuma-alue |
Pinta-ala | 249 km² |
Yhtyy | Neva |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | pelto-oja, Pavlovskije Datši, Hatsina |
Laskupaikka | Rybatskoje, Pietari |
Sivu-uomat | Kuzminka, Tyzva, Popovka |
Mittaustietoja | |
Laskukorkeus | 2 m mpy. |
Pituus | 39 km |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
|
Venjoki[1] (ven. Славя́нка, Slavjanka) on Nevan eteläinen sivujoki Leningradin alueen Hatsinan piirissä ja Pietarin kaupungin alueella Venäjällä. Sen pituus on 39 kilometriä ja sadealue 249 neliökilometriä. Joki saa alkunsa Taaitsan lähteistä ja laskee Nevaan lähellä Tuntian kaupunginosaa. Sen varrella sijaitsee Pietariin kuuluva Pauluskoin kaupunki.
Joen suomalainen (< Venäjä) ja venäläinen (< словены ”slaavit”) nimi viittaa Novgorodin slaaveihin ja muodostaa ”parin” viereisen Inkereenjoen kanssa. Keskiajalla seutu kuului Inkereen pogostaan, jossa asui ilmeisesti sekä inkerikkoja että venäläisiä. 1600-luvulla alueelle muutti inkerinsuomalaisia, jotka kuuluivat Venjoen luterilaiseen seurakuntaan. Suomalaisasutus tuhoutui toisen maailmansodan pakkosiirtojen seurauksena.