Victoria Åberg

Nykymaailmassa Victoria Åberg:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Johtuipa historiallisesta vaikutuksestaan, merkityksellisyydestään nyky-yhteiskunnassa tai vaikutuksestaan ​​eri alueilla, Victoria Åberg on vanginnut niin akateemikkojen, ammattilaisten kuin amatöörienkin huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti sen merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä tilanteessa. Alkuperäistään sen rooliin nykymaailmassa Victoria Åberg on aihe, joka ansaitsee analysoinnin yksityiskohtaisesti ja kriittisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja seuraukset.

Victoria Åberg
Victoria Åberg, Bertha Froriepin maalaama muotokuva vuodelta 1880.
Victoria Åberg, Bertha Froriepin maalaama muotokuva vuodelta 1880.
Henkilötiedot
Koko nimi Ulrika Victoria Åberg
Syntynyt23. helmikuuta 1824
Loviisa
Kuollut15. heinäkuuta 1892 (68 vuotta)
Weimar, Saksa
Düsseldorfin koulukuntaan kuuluvat suomalaiset taiteilijat
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.
Werner Holmberg, Maantie Hämeessä (Helteinen kesäpäivä), 1860.
Pietarin taideakatemiassa opiskelleita suomalaisia

Ulrika Victoria Åberg (23. helmikuuta 1824 Loviisa – 15. heinäkuuta 1892 Weimar, Saksa) oli suomalainen Düsseldorfin koulukuntaan kuulunut taidemaalari. Hän oli yhdessä Alexandra Frosterus-Såltinin kanssa ensimmäisiä merkittäviä suomalaisia naistaiteilijoita.

Elämänvaiheet

Åbergin vanhemmat olivat kirjanpitäjä Gustaf Anton Åberg ja Maria Agata o.s. Grönqvist. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1848 ja sen jälkeen Hans Guden johdolla Düsseldorfin taideakatemiassa 1858–1860 sekä vielä Dresdenissä ja Weimarissa 1863.

Åberg toimi piirustuksenopettajana eri oppikoulussa vuosina 1846–1868. Hän muutti 1860-luvulla pysyvästi Saksaan ja oleskeli sitten myös useaan otteeseen Italiassa. Vuodesta 1883 Åberg asui Weimarissa. Åbergin saksalaisen romantiikan hengessä tehdyt maisemamaalaukset saivat paremman vastaanoton ulkomailla kuin Suomessa.

Teoksia

  • Saksalainen maisema, 1860
  • Näköala Olavinlinnaan, 1864
  • Kuutamomaisema, 1872

Kuvia teoksista

  • Victoria Åberg: Saksalainen maisema, 1860.
    Victoria Åberg: Saksalainen maisema, 1860.
  • Victoria Åberg: Jokimaisema, 1868 jälkeen.
    Victoria Åberg: Jokimaisema, 1868 jälkeen.
  • Victoria Åberg: Joenrantamaisema, 1881.
    Victoria Åberg: Joenrantamaisema, 1881.
  • Victoria Åberg: Olavinlinna, ajoittamaton.
    Victoria Åberg: Olavinlinna, ajoittamaton.

Palkinnot

Lähteet

Kirjallisuutta

  • Konttinen, Riitta: ”Åberg, Victoria (1824–1892)”, Suomen kansallisbiografia, osa 10, s. 833–834. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-451-2 Teoksen verkkoversio.
  • Luostarinen, Laura – Kaurinkoski, Mitro (toim.): Victoria Åberg 1824–1892. Mikkeli: Mikkelin taidemuseo, 1992. ISBN 951-8941-11-4

Aiheesta muualla