Tässä artikkelissa perehdymme Vihreä sähkö:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä eri alueilla. Vihreä sähkö on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja harrastajien huomion yhteiskunnallisesta vaikutuksestaan vaikutuksiinsa tieteessä ja teknologiassa. Seuraavilla riveillä tarkastelemme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykymaailmassa tarjoten yksityiskohtaisen katsauksen, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää sen vaikutusta ja potentiaalia. Liity kanssamme tälle jännittävälle matkalle Vihreä sähkö:n sydämeen!
Vihreä sähko on yhteisnimitys vähän tai ei lainkaan saastuttavilla, uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulle sähkölle.[1] Luokkaan lasketaan yleensä tuulivoima, aurinkoenergia ja vuorovesivoimalat, biomassan poltto, biokaasu ja vesivoima, joskus myös jätteiden poltto.
Vihreän sähkön etuihin luetaan Suomessa kotimaisuus ja työllistämisvaikutukset: fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna kustannuksista on suurempi osa työ- kuin materiaalikustannuksia.[2]. Myös omavaraisuus on merkittävä näkökohta.
Iso osa suomalaisista sähkönmyyjistä myy vihreän sähkön tuotteita. Vihreä sähkötuote on sähkösopimus, jossa sähkön myyntiä valvotaan seuraamalla myydyn vihreän sähkön määrää ja vertaamalla sitä tuotannon määrään. Vihreän sähkön ostamisen vaikutus perustuu kysynnän ja tarjonnan lakiin. Vihreän sähkön kysynnän kasvaessa sen hinta ja samalla tuottavuus nousee. Samalla sekasähkön kysyntä laskee ja kannattavuus heikkenee.
Vihreän sähkön myyntiä valvoo yritys itse. Ainoa sähkömarkkinoista riippumaton vihreän sähkön valvontajärjestelmä Suomessa on Ekoenergia-merkintä.
Tuki on joko investointitukea, takuuhintaa tuotetusta sähköstä tai erilaisia verohelpotuksia. Tehokkain tukitapa on ollut takuuhinta tuotannolle. Suomessa KTM tukee vihreän sähkön käyttöönottoa. Yleiseen sähköverkkoon liitettävä voimala voi saada KTM:n investointitukea 20–35 %. Ympäristöystävällisen sähkön tuottajalle palautetaan lisäksi sähkövero. Energiarahoitusta voi hakea myös EU:n aluekehitysrahastosta.[3]
Takuuhinta on taannut että projektit on toteutettu nopeasti ja laitosten luotettavuuteen ja tuotantoon on panostettu voimakkaasti. Kokemuksen mukaan takuuhinta on ylivoimaisesti tehokkain tapa kannustaa yrityksiä ja maatiloja investoimaan uusiutuvaan energiaan. Se on käytössä seuraavissa EU-maissa: Itävalta, Tanska, Ranska, Saksa, Espanja, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta, Portugali, Alankomaat, Kreikka, Irlanti, Luxemburg, Tšekki, Unkari, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Bulgaria, Romania ja Viro.[4]
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) rahoittaa Suomessa energiansäästöön, energian tehokkaaseen käyttöön ja uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon liittyvää informaatiotoimintaa mm. Motiva Oy:n kautta. Motiva on valtionyhtiö ja sen päärahoittaja on TEM. [3] Motivan vuoden 2001 rahoituksessa uusiutuvien energialähteiden edistämiseen oli varattu 300 000 euroa. Tästä 80 % käytettiin bioenergian edistämiseen.[5]
Kaikkiaan oli vuoteen 2011 mennessä syntynyt alan vientiä noin 360 miljoonaa ja 1 200 työpaikkaa, kun sitä oli tuettu noin 200 miljoonalla eurolla.[9]
Uusiutuvan energian ympäristöhaitat ovat eri tuotantomuodoilla erilaiset. Tuulivoiman merkittävimmät haittavaikutukset liittyvät lintujen pesintään, ruokailuun ja muuttoreittien häiriintymiseen sekä maisemahaittoihin. Vesivoima puolestaan heikentää vaelluskalojen elinolosuhteita. Suomessa vihreää sähköä myydään nämä ympäristöhaitat huomioon otettuna Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkin alla. Merkki on maan ainoa ympäristömerkki energialle.
| Aurinkovoima | |
|---|---|
| Tuulivoima | |
| Vesivoima | |
| Maa, vesi ja ilma | |
| Biologinen | |
| Kemiallinen | |
| Muuta | |
| Teemasivut |
| Käsitteitä | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Uusiutumaton energia |
| ||||
| Uusiutuva energia |