Tässä artikkelissa käsitellään Vihreä bruttokansantuote:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Vihreä bruttokansantuote on ollut johtavassa asemassa eri alueilla politiikasta populaarikulttuuriin, ja sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään on kiistaton. Kautta historian Vihreä bruttokansantuote on ollut keskustelujen, tutkimusten ja tutkimuksen kohteena, jossa on pyritty ymmärtämään sen vaikutusta yhteiskuntaan. Tässä mielessä Vihreä bruttokansantuote:n kehitystä ajan mittaan tarkastellaan tarkasti analysoimalla sen merkitystä eri yhteyksissä ja sen vaikutusta ihmisten elämään. Lisäksi tarkastellaan Vihreä bruttokansantuote:een liittyviä ajankohtaisia trendejä sekä sen tuomia haasteita ja mahdollisuuksia nykymaailmassa.
Vihreä bruttokansantuote on bruttokansantuotteen rinnalle kehitetty vihreän talouden tunnusluku, joka yrittää ottaa huomioon taloudellisen kasvun ympäristövaikutukset. Siinä näkyvät ympäristössä tapahtuneet muutokset ja tulojen jakautuminen eri väestöryhmien kesken.[1] Kiinassa kokeiltiin vihreää bruttokansantuotetta virallisena mittarina, mutta siitä luovuttiin 2007.[2]
Muita bruttokansantuotetta laajakatseisempia mittausjärjestelmiä on Herman Dalyn ja John B. Cobbin vuonna 1989 kehittämä kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi (Index of Sustainable Economic Welfare, ISEW) sekä siitä jatkokehitetty aidon kehityksen mittari (Genuine Progress Indicator, GPI).[3] Jonkinlaista ympäristöasiat huomioon ottavaa kirjanpitojärjestelmää käytetään jo viidessäkymmenessä maassa.[2]
YK on kehittänyt Inhimillisen kehityksen indeksin eli HDI:n, joka kuvaa kansalaisten elintasoa. Ympäristöasiat näkyvät siinä lähinnä välillisesti kansalaisten elinajanodotteen kautta.