Tämän päivän artikkelissa tutkimme perusteellisesti Viittomakielen tulkki:tä, aihetta, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime vuosina. Viittomakielen tulkki on aihe, joka on herättänyt uteliaisuutta ja keskustelua eri aloilla, alkuperästään sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaamme. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia näkökulmia, tutkimme niiden vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja tutkimme niiden merkitystä nykyisessä kontekstissa. Valmistaudu uppoutumaan Viittomakielen tulkki:n kiehtovaan maailmaan ja tutustumaan kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota. Älä missaa tätä kattavaa tutkimusta, joka avaa silmäsi uusille ideoille ja lähestymistavoille Viittomakielen tulkki:een!
Viittomakielen tulkki on tulkki, jonka työkielistä vähintään yksi on jokin viitottu kieli. Viittomakielen tulkki pyrikii välittämään puolueettomasti viestejä kahden eri kielen välillä välillä. Tyypillisesti viittomakielen tulkit tulkkaavat jonkun puhutun ja viitotun kielen välillä, mutta myös viittomakielten välistä tulkkausta tehdään. Tulkkaus tapahtuu pääasiassa simultaanitulkkauksena. Puhutun ja viitotun kielen lisäksi tulkkausta voidaan tehdä muilla kommunikaatiomenetelmillä, kuten kuuroutuneille viitotulla puheella tai kuurosokeille kädestä käteen -viittomisella eli taktiiliviittomisella tai muilla kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmillä.[1] Tulkki ei ole kuuron avustaja.[2]
Suomessa on noin 700 tutkinnon suorittanutta viittomakielen tulkkia, joista noin 450 työskentelee alalla. Osa tulkeista työskentelee myös kielenkääntäjinä ja tulkkivälittäjinä.[1]
Suomessa viittomakielen tulkkien tutkintonimike oli ennen muutosta viittomakielentulkki (AMK), mutta on nykyään vain Tulkki (AMK), ja on 240 opintopisteen laajuinen humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto. Tutkinnon voi suorittaa neljässä vuodessa.[3]