Ville

Tässä artikkelissa tutkimme Ville:n kiehtovaa maailmaa ja kaikkea, mitä tämä käsite sisältää. Sen alkuperästä sen nykypäivän relevanssiin tutkimme keskeisiä näkökohtia, joiden avulla voimme ymmärtää perusteellisesti Ville:n ja sen vaikutuksen eri alueilla. Perusteellisen analyysin ja kriittisen näkökulman avulla löydämme Ville:n merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Ville on aihe, joka ansaitsee syvällisen tarkastelun, jotta sen laajuus ja merkitys nykymaailmassa ymmärrettäisiin populaarikulttuurin vaikutuksista globaaliin talouteen.

Ville
Nimipäivä  
– suomenkielinen 6. huhtikuuta
– ruotsinkielinen 6. huhtikuuta
– ortodoksinen
Muunnelmia Vilho, Vili, Wille
Vastineita eri kielissä Wilhelm, William, Willem, Guillaume
Nimen alkuperä Vilhelm

Ville on suomalainen miehen etunimi. Se on muunnos saksalaisperäisestä Vilhelm-nimestä ja nimestä Villehart ja myöhemmin myös näiden muunnoksista saaneista Vilhosta ja Viljamista.[1] Villen nimipäivää vietetään 6. huhtikuuta. Suomalaisessa almanakassa Ville on ollut vuodesta 1950.[2]

Ville-nimi yleistyi jo 1800-luvulla mutta kasvatti suosiotaan selvästi 1970-luvulla.[3] Ville on Suomen tavallisimpia miesten etunimiä: Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun mennessä nimen Ville on saanut 36 052 miestä ja alle 10 naista.[4] Nimen kulta-aikaa oli 1980- ja 1990-luku, jolloin se annettiin Suomessa 21 651 henkilölle. Suosituimmillaan nimi oli 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa, jolloin se oli Suomen suosituin poikien ensimmäinen nimi.[3] Viime aikoina Ville ei ole enää ollut muotinimi muttei vieläkään läheskään unohtunut: vielä 2010-luvulla Villejä nimettiin Suomessa 1 424.[4]

Lisäksi nimi on annettu noin 490 henkilölle muodossa Wille.[4]

Tunnettuja Villejä ja Willejä

Kuvitteellisia Villejä

Lähteet

  1. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 970
  2. Villen nimipäivä Nimipäivä.fi. Viitattu 12.3.2014.
  3. a b Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 791. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-2-07143-2
  4. a b c Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 6.4.2020.

Aiheesta muualla