Visegrád-ryhmä
Nykyään Visegrád-ryhmä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Visegrád-ryhmä on ollut pitkään tutkimuksen ja analyysin kohteena, mutta ajan myötä se on saanut entistä enemmän merkitystä. Tämä aihe on kiinnittänyt eri alojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten huomion, jotka ovat omistautuneet sen eri näkökohtien tutkimiseen ja syventämiseen. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämään, politiikkaan, kulttuuriin tai teknologiaan, Visegrád-ryhmä:stä on tullut tänään väistämätön vertailukohta. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Visegrád-ryhmä:n eri puolia ja sen vaikutusta yhteiskuntaamme.
| Visegrád-ryhmä | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 15. helmikuuta 1991 |
| Jäsenet |
 Puola Slovakia Tšekki Unkari |
| Viralliset kielet | puola, slovakki, tšekki, unkari |
| Aiheesta muualla | |
| www.visegradgroup.eu | |
Visegrád-ryhmä (alkujaan Visegrádin kolmio) on neljän Keski-Euroopan maan muodostama allianssi. Se perustettiin Visegrádin kaupungissa 15. helmikuuta 1991, jolloin perustajajäseninä olivat Puola, Tšekkoslovakia ja Unkari. Silloin sovittiin maiden välisestä poliittisesta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Kun Tšekkoslovakia hajosi, sekä Tšekki että Slovakia liittyivät Visegrád-ryhmään. Nykyään kaikki Visegrád-ryhmän maat ovat Euroopan unionin jäseniä. Maat perustivat myös vapaakauppajärjestö CEFTAn vuonna 1994, johon myös muut itäblokin maat ovat myöhemmin liittyneet.
Visegrád-ryhmä on saanut nimensä Visegrádin kaupungista, jota Unkarin kuningas Kaarle Robert piti hallintopaikkanaan ja jossa järjestettiin Unkarin, Puolan ja Böömin kuninkaiden kokous vuonna 1335.[1]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Gawlas, Sławomir: The 1335 Meeting of Kings in Visegrad. visegradgroup.eu.
Aiheesta muualla
