Intermarium

Tässä artikkelissa analysoimme yksityiskohtaisesti Intermarium:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Intermarium on ollut ratkaisevassa roolissa modernin elämän eri osa-alueilla, olipa kyse sitten ammatillisesta, kulttuurisesta, teknologisesta tai henkilökohtaisesta. Vuosien varrella Intermarium on vaikuttanut merkittävästi tapaamme, jolla olemme vuorovaikutuksessa, kommunikoimme ja navigoimme nykymaailmassa. Kattavan analyysin avulla tutkimme Intermarium:n vaikutuksia ja seurauksia sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Tutkimalla erilaisia ​​näkökulmia ja tapaustutkimuksia pyrimme ymmärtämään täysin Intermarium:n laajuuden ja merkityksen nyky-yhteiskunnassa.

Luonnos Intermariumiin kuuluvista valtioista.

Intermarium (puol. Międzymorze), myös Baltian-Mustanmeren liitto, oli puolalaisen valtiomiehen Józef Piłsudskin poliittinen idea liittovaltiosta, johon kuuluisivat Itä- ja Keski-Euroopan maat. Intermariumin tarkoituksena oli heikentää Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton valtaa pilkkomalla se pienempiin osiin. Intermariumiin olisi kutsuttu Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Romania, Jugoslavia, Moldova ja Tšekkoslovakia.[1]

Intermarium olisi toiminut Piłsudskin mukaan vastapainona venäläiselle ja saksalaiselle imperialismille. Intermarium tuki Piłsudskin ideaa prometeismista.

Nykyisin Itä- ja Keski-Euroopan maiden yhteistyötä edistää yhteistyöfoorumi Kolmen meren aloite, jonka ensimmäinen huippukokous pidettiin vuonna 2016 Kroatiassa.

Intermariumia käsittelevä kansainvälinen ja akateeminen konferenssi järjestettiin heinäkuussa 2017 Varsovassa Lazarskin yliopistolla.[2]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Oleksandr Koval, Jaryna Turchyn: National Interests of Ukraine in Implementing the Baltic-Black Sea Union Project International Youth Science Forum “Litteris et artibus” 23.–25.11.2017
  2. ↑ International Academic Conference: ‘The Intermarium in the 21st Century: Visions, Architectures, Feasibilities’ lazarski.pl. 21.4.2017. Arkistoitu 23.10.2017.