Nykyään Visuaalinen kulttuuri on erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Visuaalinen kulttuuri on herättänyt suurta kiinnostusta asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa sen alkuperästä tämän päivän vaikutuksiin. Sen vaikutus on tuntunut jokapäiväisen elämämme eri puolilla politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja teknologia. Tässä artikkelissa tutkimme Visuaalinen kulttuuri:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta merkityksestä sen rooliin nykymaailmassa. Lisäksi analysoimme Visuaalinen kulttuuri:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia, jotta voimme ymmärtää paremmin sen laajuutta ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa.
Visuaalinen kulttuuri on kuviin ja katsomiseen liittyvää kulttuuria. Visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi kuvataide, valokuva, video, televisio, uusmedia ja mainonta.
Suomessa on olemassa yksi erityisesti visuaaliseen kulttuuriin laajassa mielessä sitoutunut maisteriohjelma. Sitä ylläpitää Taideteollisen korkeakoulun Porin taiteen ja median laitos. Visuaalisen kulttuurin tutkimusta harjoitetaan kuitenkin laajalti Suomen yliopistoissa.
Visuaalisen kulttuurin teoriasta vain osa kulkee nimikkeen ”visuaalisen kulttuurin teoria” alla. Kun visuaalisen kulttuurin teorian käsitettä korostetaan, tarkoitetaan lähinnä yhteiskuntatieteellistä kulttuurintutkimusta. Pyrkimyksenä on kerätä yhteen kuvallista maailmaa koskevia käsityksiä monitieteellisesti. Laajemmassa mielessä visuaalisen kulttuurin teorian piiriin voidaan laskea tästä riippumattomasti taiteen, viestinnän tai kulttuurin tutkimuksen edustajia.
Suomessa erityistä visuaalisen kulttuurin teoriaa edustavat esimerkiksi Janne Seppäsen tuotanto sekä erilaiset kulttuurintutkimukselliset feministiset näkökulmat, esimerkiksi Leena-Maija Rossi, Anita Seppä ja Annamari Vänskä.
Angloamerikkalaisessa maailmassa Visual Culture tai Visual Studies on Cultural Studiesin, yhteiskuntateoreettisen nykykulttuurintutkimuksen, kuviin erikoistunut osa-alue.[1] Suomen visuaalinen kulttuuri on astetta yleisempi käsite.