Voitonpylväs

Tässä artikkelissa Voitonpylväs:tä käsitellään globaalista ja avoimesta näkökulmasta, jotta voidaan tarjota kattava näkemys tästä aiheesta. Sen merkitys, seuraukset ja mahdolliset haasteet tällä hetkellä analysoidaan. Samoin tarkastellaan erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotta voidaan tarjota panoraamanäkymä, jonka avulla lukijat ymmärtävät syvällisesti Voitonpylväs:n merkityksen eri yhteyksissä. Kattavan analyysin avulla pyrimme osallistumaan tästä aiheesta käytävään keskusteluun ja pohdiskeluun tarkoituksenamme tarjota uusia näkökulmia ja rikastuttaa tietoa Voitonpylväs:stä.

Yksityiskohta Marcus Aureliuksen pylvääseen hakatusta reliefistä.

Voitonpylväs tai muistopylväs on sodassa saavutetun voiton tai muun merkittävän historiallisen tapahtuman muistoksi pystytetty muistomerkki, joka on muodoltaan korkea pylväs. Voitonpylväät sijoitetaan usein aukion keskelle.

Alkujaan muistopylväs oli roomalaisten kehittämä uusi kaupunkimonumentin tyyppi triumfikaarten ja ratsastajapatsaiden ohella. Muistopylväät olivat korkeita ja niiden kuvakertomukset toimivat politiikan välineenä ja historiallisina dokumentteina.[1] Trajanuksen pylväs (113 jaa.) oli ensimmäinen roomalainen muistopylväs. Pylvästä kiertää nauhamaisena spiraalina reliefikuvat Trajanuksen sotaretkistä. Kuvissa ei pyritä hellenistisen kauden tapaan selkeyteen ja fyysiseen kauneuteen tai kokoperspektiiviin. Marcus Aureliuksen pylväs (161–180 jaa.) jatkoi kertovien muistopylväiden perinnettä. [1]

Tunnettuja modernilla ajalla pystettyjä voitonpylväitä ovat esimerkiksi Colonne Vendôme Pariisin Place Vendôme -aukiolla (1810), Aleksanterin pylväs Pietarin Palatsiaukiolla (1832), Nelson’s Column Lontoon Trafalgar Squarella (1843) ja Siegessäule Berliinin Tiergartenissa (1873).

Lähteet

  1. ↑ a b Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia s. 183-185. Helsinki: Otava 1992 ISBN 951-1-11486-7