Waldemar Bergendahl
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Waldemar Bergendahl:tä, aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta eri sektoreilla ja joka on herättänyt laajaa keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Waldemar Bergendahl on vaikuttanut merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme, ja sen vaikutus on tullut yhä selvemmäksi viime vuosina. Kattavan analyysin avulla tutkimme Waldemar Bergendahl:n monia puolia sen alkuperästä ja historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa. Lisäksi tutkimme, kuinka Waldemar Bergendahl on kehittynyt ajan myötä ja kuinka se on vaikuttanut eri ihmisiin ja yhteisöihin ympäri maailmaa. Tämä aihe on erittäin tärkeä nykyään, joten on tärkeää ymmärtää sen seuraukset ja haasteet, jotta siihen voidaan puuttua tehokkaasti.
Waldemar Bergendahl (18. huhtikuuta 1933 Årsunda – 21. maaliskuuta 2022 Tukholma)[1][2] oli ruotsalainen elokuvaohjaaja, -leikkaaja, -tuottaja, -kuvaaja ja -käsikirjoittaja.[3] Bergendahl tunnetaan parhaiten Astrid Lindgrenin romaaneihin perustuvien elokuvien tuottajana.
Elämä ja ura
Bergendahl syntyi huhtikuussa 1933 Årsundassa. Hän varttui maatilalla Årsundan ja Gästrike-Hammarbyn välissä. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä, joilla oli lehmiä, hevosia, kanoja, sikoja ja monia muita eläimiä. Bergendahl meni myöhemmin Gävlen yliopistoon. Sitten hän muutti Tukholmaan.[4]
Vuonna 1957 Bergendahl asui yhdessä Europafilmin tuotantopäällikön kanssa asunnossa Tukholmassa. Tuotantopäällikkö käski Bergendahlia hakemaan työpaikkaa elokuvayhtiöön. Vuotta myöhemmin Bergendahl oli osa Neiti Huhtikuu -elokuvan kuvausryhmää, jossa päärooleissa olivat Gunnar Björnstrand ja Gaby Stenberg. Tuolloin hän ei tiennyt elokuvatyöstä mitään, joten hän yritti auttaa missä pystyi.[5]
Bergendahl haaveili näyttelijäksi tulemisesta, mutta tajusi pian, ettei hän sopinut tehtävään. Hän halusi kuitenkin jatkaa työskentelyä elokuvateollisuudessa ja päätti siksi työskennellä tuottajana.[4]
Vuonna 1963 Bergendahl tuotti elokuvan Korppikortteli. Vuonna 1984 hän aloitti työskentelyn Astrid Lindgrenin kanssa ja tuotti Ronja ryövärintyttären. Hänen elokuvansa Elämäni koirana (1988) oli ehdolla parhaaksi ei-englanninkieliseksi elokuvaksi British Academy Film Award -palkinnolle.
Bergendahl tuotti noin 120 elokuvaa. Hän työskenteli yhdessä Astrid Lindgrenin, Tage Danielssonin, Bo Widerbergin, Lasse Hallströmin, Helena Bergströmin ja monien muiden kanssa.[6] Hän valitsi aina työntekijät elokuviinsa itse.
Vuonna 2010 Bergendahlille osoitettiin kunnioitusta elokuvatuottajana jakamalla hänelle Hedersguldbaggen.[7]
Yksityiselämä
Bergendahl eli kuolemaansa asti Tukholmassa.[8] Hänellä oli kaksi nuorempaa sisarta. Vuonna 2008 Bergendahlilla diagnosoitiin Parkinsonin tauti.[6]
Lähteet
- ↑ https://www.aftonbladet.se/nojesbladet/a/qWdJoe/filmproducenten-waldemar-bergendahl-dod
- ↑ https://minnessidor.fonus.se/flower_shop/choose_delivery_type.php?order_id=4007138&set_site_id=2&memorial_page_created=0&action=buy_products&cat=flowers&hide_wizard=true&page_source=portal&sign=6f5d71fd38df37184ef9ea938ecd41cc
- ↑ Forslund, Bengt: Waldemar Bergendahl Svensk Filmdatabas. Viitattu 11.2.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b Stefan Andersson: Årsunda-son legendarisk i film-Sverige gd.se.
- ↑ Lena Wreede: Waldemar Bergendahl: "I början ville jag hoppa av" ystadsallehanda.se.
- ↑ a b Lena Wreede: I början ville jag hoppa av blt.se. 13 April 2018.
- ↑ Bodil Juggas: Bergendahl ÄR svensk film arbetarbladet.se.
- ↑ Lena Wreede: Filmskapare som gärna lever om sitt liv sydsvenskan.se.
Aiheesta muualla
- Waldemar Bergendahl Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Waldemar Bergendahl, Svensk Filmdatabas
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
