Tämä artikkeli käsittelee aihetta Waldemar Bergström, erittäin tärkeä kysymys, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion viime vuosina. Waldemar Bergström on ollut lukuisten tutkimusten ja tutkimusten kohteena, koska se vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin terveydestä talouteen. Kautta tekstin analysoidaan Waldemar Bergström:n eri puolia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi tarkastellaan mahdollisia ratkaisuja ja ehdotuksia Waldemar Bergström:n asettamiin haasteisiin vastaamiseksi nykymaailmassa. Moniulotteisen lähestymistavan avulla tavoitteena on tarjota lukijalle täydellinen ja päivitetty näkemys Waldemar Bergström:stä, jotta voidaan edistää keskustelua ja ymmärrystä tästä ilmiöstä.
Karl Waldemar Bergström (3. toukokuuta 1886 – 17. kesäkuuta 1928 Helsinki) oli suomalainen pikaluistelija, jonka uran parhaat vuodet ajoittuivat 1910- ja 20-luvuille. Hän edusti seuratasolla HSK:ta.[1]
Waldemar Bergström esiintyi ensimmäisen kerran SM-kisoissa vuonna 1911. Bergströmin päämatkaksi muodostui 5 000 ja 10 000 metriä. Vuonna 1915 hän voitti SM-kisoissa 10 000 metriä ja vuonna 1920 5 000 metriä. Kovimpina kilpakumppaneina pitkillä matkoilla olivat 1910-luvun alussa Väinö Wickström ja myöhemmin Gunnar Strömstén ja Julius Skutnabb. Yhteispisteissä parhaat sijoitukset olivat vuoden 1914 ja 1917 3. sijat. Bergström saavutti vuonna 1914 yhdessä Julius Skutnabbin kanssa 5 000 metrillä kotimaan ratojen Suomen ennätyksen 8.46,0, joka kesti vuoteen 1928.[2] Lisäksi hänellä oli hallussaan 10 000 metrin kotimaan ratojen Suomen ennätys 18.15,5 vuosina 1915-1917. Parhaat vuodet Bergströmillä ajoittuivat 1910-luvulle, jolloin ensimmäisestä maailmansodasta johtuen kansainvälisiä kisoja ei järjestetty.[3]
Kansainväliset kilpailut käynnistyivät maailmansodan jälkeen vuonna 1920. Bergströmin parhaat menestykset olivat helmikuun alussa 1922 Helsingissä käytyjen EM-kisojen 10 000 metrin matkavoitto ja sen jälkeen helmikuussa 1922 Kristianiassa käytyjen MM-kisojen 10 000 metrin 3.sija. Viimeisenä kilpailutalvenaan keväällä 1924 hän osallistui vielä MM-kisoihin Helsingissä ilman suurempaa menestystä.[3]
Ammatiltaan Waldemar Bergström oli autonkuljettaja. Hän kuoli 42-vuotiaana. Hänellä oli neljä poikaa, joista Walter tuli tunnetuksi moottoripyörän kilpa-ajajana 1930- ja 1940-luvuilla.[1]