Werner Söderhjelm

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Werner Söderhjelm-aihetta eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Werner Söderhjelm on aihe, joka on kiinnittänyt alan asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion sen merkityksen ja merkityksen vuoksi. Näillä linjoilla analysoimme Werner Söderhjelm:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta ja kehityksestä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Jotta voisimme tarjota kattavan ja tasapainoisen näkemyksen, käsittelemme myös tämän aiheen ympärillä syntyneitä kiistoja ja keskusteluja yrittääksemme valaista sen eri puolia. Näin ollen Werner Söderhjelm paljastuu erittäin tärkeäksi ja kiinnostavaksi aiheeksi, joka ansaitsee analysoinnin ja syvällisen ymmärtämisen.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Werner Söderhjelm, Eero Järnefeltin maalaama muotokuva vuodelta 1916. Muotokuvan tilasi Karjalainen osakunta.

Jarl Werner Söderhjelm (26. heinäkuuta 1859 Viipuri – 16. tammikuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, valtiopäivämies, kirjallisuushistorian tutkija ja diplomaatti.

Henkilöhistoria

Söderhjelmin vanhemmat olivat prokuraattori Woldemar Söderhjelm ja Amanda Olivia Clouberg. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1877, valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1882 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1885. Söderhjelm oli Helsingin yliopistossa uudemman kirjallisuuden dosenttina 1886–1889, romaanisen filologian dosenttina 1889–1894 sekä ylimääräisenä professorina 1894–1898. Hän toimi germaanisen ja romaanisen filologian professorina 1898–1908, romaanisen filologian professorina 1908–1913 ja viimeksi kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professorina 1913–1919.

Söderhjelm osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1905. Hän kuului 1900-luvun alussa nuorsuomalaisten vanhoilliseen siipeen ja oli nuorsuomalaisen puolueen keskushallituksen jäsen 1906–1907.

Suomen itsenäistyttyä Söderhjelm toimi vuosina 1918–1919 Suomen tiedotustoimiston johtajana Kööpenhaminassa Suomen tunnetuksi tekemiseksi Skandinaviassa, ja 1919 hänet nimitettiin Suomen Tukholman-lähettilääksi ylimääräisenä lähettiläänä ja täysivaltaisena ministerinä[1] vuoteen 1928.

Werner Söderhjelm oli naimisissa vuodesta 1884 Sigrid Wilhelmina Lönnbladin kanssa. Heillä oli neljä poikaa, joista tunnetuin oli kirjailija ja toimittaja Henning Söderhjelm. Hänen nuorin poikansa J. O. Söderhjelm toimi muun muassa oikeusministerinä talvisodan aikana. Werner Söderhjelmin sisar oli Suomen ensimmäinen naisprofessori Alma Söderhjelm. Aktivisti Konni Zilliacus oli hänen serkkunsa.

Teoksia

  • Johann Elias Schlegel, särskildt som lustspeldiktare. 1884
  • De Saint Laurent. Poème anglonormand du XII:e siècle. 1888
  • Le Mystère de S. Laurent (A. Wallensköldin kanssa). 1889
  • Das Leben und die Wunder des heiligen Martin. 1897
  • Antoine de la Sale. 1897
  • Germaniska och romaniska språkstudier. 1892
  • Kirjoituksia ja tutkielmia. 1898
  • Karl Aug. Tavaststjerna. 1900
  • Axel Gabriel Sjöström. 1895
  • Johan Ludvig Runeberg I–II. 1904–1906
  • Italiensk renässans (Torsten Söderhjelmin kanssa). 1907 (suom.)
  • Studier i fransk berättarkonst I. 1910
  • Profiler ur finsk kulturliv. 1913 (suom.)
  • Oscar Levertin, en minnesteckning I–II. 1914–1917
  • Åboromantiken och dess samband med utländska idéströmningar. 1915
  • Johannes Linnankoski. 1918 (suom.)
  • Läroår i främmande land. 1928
  • Utklipp om böcker I–III. 1916–1924

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Söderhjelm, Jarl Werner. Tietosanakirja osa 11. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1922

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla