Wesley A. Clark

Nykymaailmassa Wesley A. Clark on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Wesley A. Clark on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa. Wesley A. Clark:stä on tullut toistuva aihe päivittäisissä keskusteluissa, akateemisissa keskusteluissa ja tiedotusvälineissä joko yhteiskuntavaikutuksensa, tieteellisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Wesley A. Clark:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Liity kanssamme tälle matkalle saadaksesi lisätietoja Wesley A. Clark:stä ja sen vaikutuksista tämän päivän maailmaan!

Wesley A. Clark
Henkilötiedot
Syntynyt10. huhtikuuta 1927
New Haven, Connecticut, Yhdysvallat
Kuollut22. helmikuuta 2016 (88 vuotta)
New York, New York, Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot Berkeleyn yliopisto
Instituutti Massachusetts Institute of Technology
Washington University in St. Louis
Tutkimusalue tietojenkäsittelytiede
Tunnetut työt TX-0, TX-2, LINC

Wesley Allison Clark (10. huhtikuuta 1927 New Haven, Connecticut, Yhdysvallat – 22. helmikuuta 2016 New York, New York, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen tietojenkäsittelytieteilijä, joka oli suunnittelemassa ensimmäisiä henkilökohtaisen tietokoneen edeltäjiä. Hän oli mukana kehittämässä TX-0-, TX-2- ja LINC-tietokoneita.[1]

Nuoruus

Wesley Clark syntyi vuonna 1927. Hänen vanhempansa olivat Wesley Clark Sr. ja Eleanor Kittell. Hän opiskeli Berkeleyn yliopistossa fysiikkaa, josta hän valmistui vuonna 1947.[2]

Ura

MIT:llä

Clark suoritti jatko-opintojaan reaktorifysiikassa Hanfordissa. Massachusetts Institute of Technologyn Lincoln-laboratorio houkutteli hänet vuonna 1951. Clark pääsi mukaan ryhmään, joka suunnitteli Whirlwind I -tietokonetta, joka oli keskeinen osa ilmavoimille suunnitteilla ollutta SAGE-tutkajärjestelmää.[2]

Clark jatkoi 1950-luvulla kahden kokeellisen tietokoneen, TX-0:n ja TX-2:n suunnittelutyössä. TX-0 oli ensimmäinen transistoritietokone.[2] Clark suunnitteli TX-0:n yhden ihmisen käytettäväksi. Hän teki logiikan teknisen kumppaninsa Ken Olsenin valmistamaan laitteistoon. TX-2:n kohdalla Clark puolestaan keskittyi graafiseen käytettävyyteen. MIT:n tohtorikoulutettava Ivan Sutherland havaitsi, että Clarkin järjestelmä pystyi toteuttamaan Vannevar Bushin 20 vuotta aiemmin esittämän vuorovaikutuksen. Sutherland kehitti TX-2:lle Sketchpad-nimisen graafisen suunnittelun ohjelman.[3]

Washington University in St. Louis

Clark työskenteli 1964–1972 St. Louisin Washington-yliopistossa.[4] Siellä hän teki yhteistyötä Charles Molnarin kanssa ja kehitti makromoduuleista koottavaa tietokonetta LINCia, jonka suunnittelu oli aloitettu jo MIT:ssä. LINC oli varhainen henkilökohtaisten tietokoneiden edeltäjä.[3]

Clark kiinnostui LINCin kautta myös modulaarisesta tietokoneverkosta ja ehdotti 1970-luvun alussa tällaisia Interface Message Processor (IMP) pohjalle. Bolt Beranak and Newman -niminen yritys kehitti Clarkin ehdotuksen pohjalta Honeywellin minitietokoneisiin perustuvat IMP:t ARPANETin selkärangaksi.[3]

Viimeiset vuodet

Clark jätti yliopistomaailman vuonna 1972 ja jatkoi uraansa konsulttina. Hän perusti yhdessä vaimonsa Maxine Rockoffin kanssa Clark, Rockoff, and Associatesin. Clark toimi 1980-luvulla useita kertoja Sutherland, Sproull, and Associatesin konsulttina, kunnes Sun Microsystems osti yrityksen ja perusti Sun Labsin.[4]

Clark kuoli 88-vuotiaana kotonaan Brooklynissä. Kuolinsyy oli sepelvaltimotauti.[2]

Lähteet

  1. ↑ LINC history-computer.com. Arkistoitu 14.1.2018. Viitattu 27.8.2017.
  2. ↑ a b c d John Markoff: Wesley A. Clark, Who Designed First Personal Computer, Dies at 88 NYTimes.com. 27.2.2016. The New York Times Company. Viitattu 9.1.2017. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Evan Koblentz: Wesley A. Clark, legendary computer engineer, dies at 88 TechRepublic. 23.2.2016. CBS Interactive. Viitattu 9.1.2017. (englanniksi)
  4. ↑ a b Wesley Clark Smart Computing Encyclopedia. Sandhills Publishing Company U.S.A. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 9.1.2017. (englanniksi)