Yhtiökokous
Tämän päivän artikkelissa puhumme Yhtiökokous:stä, joka on jännittävä ja tärkeä aihe tänään. Yhtiökokous on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien viihteen ja kulttuurin maailma. Olipa se yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttaneen vaikutuksensa vuoksi Yhtiökokous edelleen ajankohtainen aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Tässä artikkelissa tutkimme Yhtiökokous:n eri puolia, analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivänä ja yritämme valaista meitä kaikkia kiinnostavaa aihetta.
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Yhtiökokous on osakeyhtiön ylin toimielin. Yhtiökokouksessa ovat edustettuina yhtiön osakkeenomistajat eli osakkaat. Yhtiökokouksen tehtävistä on säädetty yhtiöjärjestyksessä ja osakeyhtiölaissa tai asunto-osakeyhtiölaissa, jos kyseessä on asunto-osakeyhtiö.
Myös avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta järjestävät vastaavanlaisia kokouksia, joissa päätetään organisaation hallinnosta.
Varsinainen yhtiökokous
Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Osakeyhtiölain 5. luvun 3 §:n mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä tilinpäätöksen vahvistamisesta ja voiton käyttämisestä (kuten osingonjaosta). Lisäksi on päätettävä vastuuvapaudesta hallituksen sekä hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle, jos yhtiössä sellaiset on. Varsinainen yhtiökokous myös valitsee hallituksen jäsenet sekä tarvittaessa hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muistakin käsiteltävistä asioista.
Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava viimeistään viikko ennen kokouksen alkua.[1] Asunto-osakeyhtiöissä kokouskutsu on toimitettava aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan pidentää lyhyempää määräaikaa (kaksi viikkoa) ja lyhentää pidempää määräaikaa.[2]
Ylimääräinen yhtiökokous
Tarvittaessa voidaan kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos hallitus tai tilintarkastaja niin vaatii tai jos yhtiöjärjestyksessä niin määrätään. Ylimääräistä yhtiökokousta voi vaatia myös vähemmistö, joka omistaa vähintään 10 % kaikista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen määräyksellä 10 % raja voidaan asettaa myös alemmaksi. [1] -
Päätöksenteko yhtiökokouksessa
Yhtiökokouksessa tehdään päätökset pääsääntöisesti enemmistöpäätöksillä eli äänestyksen voittaa ehdotus, jota kannattaa yli puolet annetuista äänistä. Osakeyhtiölaissa on kuitenkin listattu päätökset, jotka on tehtävä määräenemmistöllä eli vähintään kahdella kolmasosalla annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Näitä ovat mm. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, suunnattu osakeanti ja yhtiön asettaminen selvitystilaan.[3]
Yhtiökokous asunto-osakeyhtiöissä
Yhtiökokouksessa päätetään asunto-osakeyhtiön asioista. Päätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia osakkaille. Kaikki osakkaat saavat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä päätösvaltaa. Isännöitsijällä ja taloyhtiön hallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous valitsee muun muassa yhtiölle hallituksen, vahvistaa tilinpäätöksen ja hyväksyy tulevan vuoden talousarvion.
Lähteet
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksesta Isännöintiliiton sivuilla
- Asunto-osakeyhtiön Yhtiökokous-opas Isännöintiliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
- ↑ a b Immonen, Raimo & Nuolimaa, Risto: Osakeyhtiöoikeuden perusteet. Helsinki: Alma Talent, 2017. ISBN 978-952-14-3080-0
- ↑ Asunto-osakeyhtiölaki 6 luku 20 § (Laki 22.12.2009/1599) finlex.fi. Edita. Viitattu 19.12.2021.
- ↑ Osakeyhtiölaki Finlex. Edita.