Ympäristövahinko

Nykymaailmassa Ympäristövahinko:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään vaikuttaessaan Ympäristövahinko on herättänyt keskustelua ja synnyttänyt lukemattomia eriäviä mielipiteitä. Ilmestymisestään lähtien Ympäristövahinko on kiinnittänyt akateemikkojen, tutkijoiden, teknologia-asiantuntijoiden, poliittisten johtajien, aktivistien ja tavallisten kansalaisten huomion. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Ympäristövahinko-ilmiötä, analysoimme sen seurauksia eri alueilla ja paljastamme erilaisia ​​näkökulmia tähän kiistanalaiseen aiheeseen.

Ympäristövahingolla tarkoitetaan yleensä ihmisten suoria toimia tai niistä aiheutuneita onnettomuuksia, joista on haittaa muulle maan eliökehälle. Vahingot voivat aiheutua veden, ilman tai maaperän pilaantumisesta, mutta myös esimerkiksi melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai hajusta.[1] Kyse on ympäristövahingosta, jos maaperään, veteen, viemäriin tai ilmaan on päässyt tai saattaa päästä joko räjähdysallttiita tai muita vaarallisia aineita.[2] Sellaisia tapahtumia voivat olla esimerkiksi öljyvuodot, tehdaspalot ja kemikaalionnettomuudet.[2] Vahingon torjunnan aloittajana toimii aina ensisijaisesti paikalliset pelastusviranomaiset.[2] Ympäristövahinkoa vakavampi on ympäristötuho.

Lähteet

  1. Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (19.8.1994/737) 1§
  2. a b c Ympäristövahingot Hämeen ELY-keskus. Viitattu 8.11.2014.

Aiheesta muualla