Nykyään Yrjö Helander on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Monista näkökulmistaan tämä aihe on herättänyt keskustelua ja kiinnittänyt asiantuntijoiden ja ihmisten huomion, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen seurauksia. Kautta historian Yrjö Helander on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja sillä on ollut keskeinen rooli päätöksenteossa henkilökohtaisella, ammatillisella ja sosiaalisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Yrjö Helander:een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyisessä panoraamassa.
Yrjö Anselm Helanterä (alk. Helander, 23. huhtikuuta 1896 Hämeenlinna – 28. elokuuta 1969 Hämeenlinna) oli suomalainen seiväshyppääjä.
Yrjö Helander edusti Suomea Pariisin 1924 olympialaisissa. Hän jäi karsintaan tuloksella 340 cm. Hän voitti maaotteluissa Ranskaa vastaan seiväskilpailun vuosina 1922 ja 1923. Vuonna 1919 hän teki Suomen ennätyksen 362 cm. Seuratasolla hän edusti Hämeenlinnan Tarmoa ja Tampereen Pyrintöä. Hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1916, 1918, 1922 ja 1924. Hän saavutti SM-hopeaa vuosina 1919, 1920, 1923 ja 1927 sekä SM-pronssia vuonna 1915.
Yrjö Helanderin veli Lauri Helanterä (alk. Helander) voitti pikaluistelun Suomen mestaruuksia sekä toimi lajin parissa valmentajana ja johtajana. Lauri Helanderin poika Aarne Helanterä oli myös pikaluistelun Suomen mestari.