Nykyään Yrjö O. Alanen on aihe, jolla on suuri merkitys ja se kiinnostaa monia ihmisiä. Ilmestymisestään lähtien Yrjö O. Alanen on kiinnittänyt aiheen asiantuntijoiden huomion sekä niiden, jotka haluavat ymmärtää paremmin sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Jotta Yrjö O. Alanen voidaan analysoida perusteellisesti, on ratkaisevan tärkeää tarkastella sen eri ulottuvuuksia ja ymmärtää, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tässä artikkelissa perehdymme Yrjö O. Alanen:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, sen nykyistä merkitystä ja sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia eri alueilla.
Yrjö Olavi Alanen (30. tammikuuta 1927 Kurikka – 26. joulukuuta 2022[1]) oli suomalainen psykoterapiaan erikoistunut psykiatri, neurologi[2] ja tutkija.[3] Hän oli Turun yliopiston psykiatrian professori.[4]
Alasen vanhemmat olivat lääketieteen lisensiaatti Aarne Armas Alanen ja Eva Maria Wennerström. Hänen puolisonsa vuodesta 1952 on ollut Hanni Aalto, Alvar ja Aino Aallon tytär.[5] Alanen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1944, lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1947 ja lisensiaatiksi vuonna 1952. Vuonna 1957 hänestä tuli hermo- ja mielitautien erikoislääkäri. Alanen väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi vuonna 1958 Helsingin yliopistosta. Hänen väitöskirjansa aiheena oli The Mothers of Schizophrenic Patients.[3] 1970- ja 1980-luvulla Alanen kehitti kollegoidensa kanssa skitsofrenian tarpeenmukaiseksi hoidoksi nimetyn kansainvälistä huomiota saavuttaneen hoitomallin. Vuonna 2008 Alaselle myönnettiin Maailman Psykiatriyhdistyksen (WPA) ensimmäinen Pinel-palkinto.[6]
Alanen toimi Turun yliopiston psykiatrian professorina vuosina 1968–1990. Hän on toiminut myös Suomen Mielenterveysseuran puheenjohtajana.[7]
Alanen on oman alansa kirjallisuuden lisäksi kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä muuta tietokirjallisuutta.