Nykymaailmassa Zossen on ottanut perustavanlaatuisen roolin yhteiskunnassa. Olipa kyse henkilökohtaisesta, työ- tai sosiaalisesta alalla, Zossen:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe. Digitaalisen aikakauden edetessä Zossen:n vaikutus tulee yhä selvemmäksi ja vaikuttaa niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin tekniikka, kulttuuri, talous ja politiikka. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Zossen:n roolia jokapäiväisessä elämässämme ja analysoimme sen merkitystä ja sen vaikutuksia eri alueilla. Mielenterveysvaikutuksistaan nyky-yhteiskuntaan Zossen on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja pohdintaa. Liity kanssamme tälle matkalle aiheen läpi, joka ei lakkaa yllättämästä ja haastamasta meitä nykymaailmassa.
Zossen (sorbiksi Sosny) |
|
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Zossen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Brandenburg |
Piirikunta | Teltow-Fläming |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 180 km² |
Korkeus | 38 m |
Väkiluku (2016) (arvio) | 18 115[1] |
– Väestötiheys | 100 as./km² |
Postinumero | 15806 |
Zossen on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee Dahmen sivujoen Notten varrella 25 kilometriä Berliinistä etelään. Zossen on useimpien muiden brandenburgilaisten paikkakuntien tavoin alun perin slaavilainen yhdyskunta. Kaupungin naapurit pohjoisesta myötäpäivään ovat Mahlow, Rangsdorf, Dahme-Spreewaldin piirikunta, Baruth, Mellensee, Trebbin ja Ludwigsfelde. Zossen-nimen alkuperän arvellaan olevan slaavilaisessa mäntyä tarkoittavassa ilmaisussa (sosna, Сосна).
Kaupungissa on runsaat 18 000 asukasta.[1]
Zossen sijaitsee kaksirataisen, sähköistetyn rautatielinjan Berliini–Dresden varrella. Kaupungin alueella risteävät valtatiet B 96 ja B 246. Moottoritie A 10 kulkee kaupungin pohjoispuolitse.[2]
Zossenissa sijaitsi Neuvostoliiton sotilasalue vuosina 1945–1994.[3] Alue oli sotilaskäytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana; siellä majoitettiin venäläisten, brittien ja ranskalaisten joukoissa taistelleita islaminuskoisia sotavankeja leirissä, jota kutsuttiin nimellä Halbmondlager eli ”Puolikuunleiri”. Heitä varten rakennettiin puinen moskeija; hyvällä kohtelulla vankeja pyrittiin käännyttämään Saksan puolelle.[4]