Şəkin piirikunta

Nykyään Şəkin piirikunta on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Ajan myötä Şəkin piirikunta on noussut yhä tärkeämmäksi ja vaikuttaa niin henkilökohtaisella kuin globaalilla tasolla. Ilmestymisestään lähtien Şəkin piirikunta on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja suuressa yleisössä, ja se on synnyttänyt keskustelua sen vaikutuksista, seurauksista ja mahdollisista ratkaisuista. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Şəkin piirikunta-ilmiötä ja analysoimme sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Tutkimme myös, kuinka Şəkin piirikunta on vaikuttanut jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin, ja tulevaisuuden näkökulmia, joita tämän aiheen ympärille nähdään.

Şəkin piiri Azerbaidžanin kartalla.

Şəkin piirikunta (azer. Şəki rayonu, ven. Шеки́нский райо́н, Šekinski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 2 432,75 neliökilometriä. Asukkaita on 171 800 henkeä (vuonna 2010).[1]

Şəkin piiri sijaitsee Azerbaidžanin luoteisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Venäjään kuuluvaan Dagestaniin, idässä Oğuzin ja Qəbələn, etelässä Ağdaşin ja Yevlaxin sekä lännessä Qaxin piirikuntiin.

Piirin keskus on Şəkin kaupunki, joka ei kuitenkaan kuulu itse piiriin vaan on hallinnollisesti erillinen yksikkönsä. Toinen suurempi keskus on Turanin taajama. Kuntia on yhteensä 66 ja kyliä 69. Kaupunkiväestön osuus on 38,2 % (vuonna 2010).[1] Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 95,5 % on azereja ja 4,2 % lezgejä.[2]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut silkin, viljan, tupakan, vihannesten ja rehukasvien viljelyyn sekä karjanhoitoon.

Lähteet

  1. a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 26.12.2010. (azeriksi)
  2. Ethnic composition of Azerbaijan 2009 pop-stat.mashke.org. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)

Aiheesta muualla