Hacıqabulin piirikunta

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Hacıqabulin piirikunta, joka on tällä hetkellä herättänyt suurta kiinnostusta. Perustamisestaan ​​lähtien Hacıqabulin piirikunta on ollut analyysin ja keskustelun kohteena eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkemyksiä. Ottaen huomioon Hacıqabulin piirikunta:n merkityksen ja monimutkaisuuden, on välttämätöntä syventää sen tutkimusta, jotta voidaan ymmärtää sen vaikutus ja seuraukset nyky-yhteiskunnassa. Tässä mielessä Hacıqabulin piirikunta:stä tehdään kattava analyysi, jossa käsitellään sen tärkeimpiä näkökohtia ja tarjotaan kattava näkemys, jonka avulla lukija voi syventyä sen merkitykseen ja laajuuteen. Lisäksi tarkastellaan erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka edistävät Hacıqabulin piirikunta:n ymmärrystä ja tarjoavat siten globaalin ja monitahoisen näkemyksen tästä laajasta ja merkittävästä aiheesta.

Hacıqabulin piiri Azerbaidžanin kartalla.

Hacıqabulin piirikunta (azer. Hacıqabul rayonu, ven. Гаджигабульский район, Gadžigabulski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1990 perustetun piirin pinta-ala on 1641,4 neliökilometriä. Asukkaita on 66 300 henkeä (vuonna 2010).[1]

Hacıqabulin piiri sijaitsee Azerbaidžanin itäosassa Kaukasusvuoriston reunalla. Se rajoittuu pohjoisessa Ağsun, Şamaxın, Qobustanin ja Abşeronin piireihin, idässä Bakun kaupunkialueeseen, etelässä Salyanin ja Sabirabadin piireihin sekä Şirvanin kaupunkiin ja lännessä Kürdəmirin piiriin.

Piirin keskus on Hacıqabulin kaupunki (entinen Qazıməmməd). Toinen merkittävämpi paikkakunta on Muğanin kaupunkimainen taajama. Kuntia on yhteensä 25, taajamia 5 ja kyliä 25. Kaupunkiväestön osuus on 51,6 % (vuonna 2010).[1]

Aikaisemmin seudulla oli huomattava venäläisvähemmistö (12,4 % vuonna 1959).[2] Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan 99,0 % asukkaista on azereja.[3]

Piirin kautta kulkee Bakun ja Tbilisin välinen rautatie. Tärkein elinkeino on maatalous, joka on erikoistunut karjanhoitoon sekä viljan, rehukasvien, hedelmien ja vihannesten viljelyyn.

Nähtävyyksistä huomattavin on 1000–1300-luvuilla rakennettu Pir Hüseynin palatsi.

Paikallislehtenä ilmestyy Hacıqabul.

Lähteet

  1. ↑ a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 24.2.2011. (azeriksi)
  2. ↑ Etno-Kavkaz: Naselenije Azerbaidžana ethno-kavkaz.narod.ru. Viitattu 30.6.2011. (venäjäksi)
  3. ↑ Ethnic composition of Azerbaijan 1999 pop-stat.mashke.org. Viitattu 24.2.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla


Azerbaidžanin piirikunnat ja kaupungit
PiirikunnatAğcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab
KaupungitBaku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax

Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.