Zaqatalan piirikunta

Nykymaailmassa Zaqatalan piirikunta on saavuttanut suuren merkityksen eri alueilla. Henkilökohtaisella, ammatillisella tai sosiaalisella tasolla Zaqatalan piirikunta:stä on tullut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Sen vaikutus on huomattava eri aloilla teknologiasta politiikkaan, mukaan lukien kulttuuri ja ihmissuhteet. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää Zaqatalan piirikunta:n vaikutus nykyiseen yhteiskuntaamme. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Zaqatalan piirikunta:een, jotta voimme valaista sen merkitystä ja roolia jokapäiväisessä elämässämme.

Zaqatalan piiri Azerbaidžanin kartalla.

Zaqatalan piirikunta (azer. Zaqatala rayonu, ven. Заката́льский райо́н, Zakatalski raion) on paikallishallintoalue Azerbaidžanissa. Vuonna 1930 perustetun piirin pinta-ala on 1348 neliökilometriä. Asukkaita on 118 900 henkeä (vuonna 2010).[1]

Zaqatalan piiri sijaitsee Azerbaidžanin tasavallan luoteisosassa Kaukasuksen pääharjanteen eteläpuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Dagestaniin ja etelässä Georgiaan sekä lännessä ja idässä Azerbaidžanin Balakənin ja Qaxin piirikuntiin.

Piirin keskus on Zaqatalan kaupunki, josta on 445 kilometriä tasavallan pääkaupunkiin Bakuun. Toinen suurempi keskus on Əliabadin taajama. Kaikkiaan piiriin kuuluu 31 kuntaa. Kyliä on yhteensä 59. Kaupunkiväestön osuus on 26,3 % (vuonna 2010).[1] Vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan piirin asukkaista 68,1 % on azereja, 21,6 % avaareja ja 9,5 % tsahureja.[2]

Seudun pääelinkeino on maatalous, joka on erikoistunut viljan ja tupakan viljelyyn sekä karjanhoitoon. Lisäksi viljellään teetä, perunaa, vihanneksia, hedelmiä ja rehukasveja. Teollisuus on keskittynyt maataloustuotteiden jalostukseen.

Piirin alueella sijaitsee osa vuonna 1929 perustetusta Zaqatalan luonnonpuistosta. Historiallisia nähtävyyksiä ovat Gözbaraxin, Halalin, Əliabadin ja Mosulin moskeijat, Kebeloban, Mazıxin, Carin, Paşan ja Axaxdərə vartiotornit sekä Pəriqalan luolalinnoitus Yuxarı Çardaxlarin kylän luona. Suosittu matkailukohde on historiallisen asunsa ja perinteensä säilyttänyt Carin kylä, jossa toimii kotiseutumuseo. Zaqatalan kaupungissa on vuonna 1830 rakennettu linnoitus, jossa panssarilaiva Potjomkinin kapinallista miehistöä pidettiin vangittuna. Zaqatalan kotiseutumuseossa on laaja keskiaikaisten käsikirjoitusten kokoelma.[3]

Paikallislehtenä ilmestyy Zaqatala.

Lähteet

  1. ↑ a b Azərbaycan Respublikası Dövlət Statistika Komitəsi: Azərbaycanın regionları azstat.org. Viitattu 25.12.2010. (azeriksi)
  2. ↑ Ethnic composition of Azerbaijan 2009 pop-stat.mashke.org. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  3. ↑ Tourizm.az: Severo-zapadnyi maršrut tourism.az. Viitattu 23.3.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Azerbaidžanin piirikunnat ja kaupungit
PiirikunnatAğcabədi • Ağdam • Ağdaş • Ağstafa • Ağsu • Apšeron • Astara • Babək* • Balakən • Bərdə • Beyləqan • Biləsuvar • Cəbrayıl • Cəlilabad • Culfa* • Daşkəsən • Füzuli • Gədəbəy • Goranboy • Göyçay • Göygöl • Hacıqabul • İmişli • İsmayıllı • Kəlbəcər • Kəngərli* • Kürdəmir • Laçın • Lənkəran • Lerik • Masallı • Neftçala • Oğuz • Ordubad* • Qax • Qazax • Qəbələ • Qobustan • Qubadlı • Quba • Qusar • Saatlı • Sabirabad • Şabran • Şahbuz* • Salyan • Şamaxı • Samux • Sədərək* • Şəki • Şəmkir • Şərur* • Siyəzən • Şuşa • Tərtər • Tovuz • Ucar • Xaçmaz • Xızı • Xocalı • Xocavənd • Yardımlı • Yevlax • Zaqatala • Zəngilan • Zərdab
KaupungitBaku • Gəncə • Lənkəran • Mingəçevir • Naftalan • Nahitševan* • Şəki • Şirvan • Sumqayıt • Xankəndi • Yevlax

Tähdellä * merkityt piirikunnat ja kaupungit kuuluvat Nahitševanin autonomiseen tasavaltaan.