Nykymaailmassa 2 hauskaa vekkulia on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Syntymisestään lähtien 2 hauskaa vekkulia on herättänyt keskustelua ja kysymyksiä sekä vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Johtuipa historiallisesta merkityksestään, populaarikulttuuriin tai jokapäiväiseen elämään vaikuttamisesta, 2 hauskaa vekkulia on onnistunut ylittämään rajat ja sukupolvet, ja siitä on tullut sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön kiinnostava aihe. Tässä artikkelissa tutkimme 2 hauskaa vekkulia:een liittyviä eri näkökohtia analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.
2 hauskaa vekkulia | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | Lasse Pöysti |
Käsikirjoittaja | Kaarlo Nuorvala |
Tuottaja | Mauno Mäkelä |
Säveltäjä | George de Godzinsky |
Kuvaaja | Esko Töyri |
Leikkaaja | Nils Holm |
Lavastaja | Kai Lappalainen |
Pääosat |
Toini Vartiainen Lasse Pöysti Pentti Viljanen Reino Valkama |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Suomi |
Tuotantoyhtiö | Fennada-Filmi Oy |
Ensi-ilta | 1953 |
Kesto | 90 min |
Alkuperäiskieli | suomi |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
2 hauskaa vekkulia (Kaksi hauskaa vekkulia) on Lasse Pöystin ohjaama musiikkikomedia vuodelta 1953. Käsikirjoitus on Kaarlo Nuorvalan. Elokuva oli tuotantovaiheessa nimeltään Onnen sävel, mutta sai sitten epäonnistuneena pidetyn uuden nimen[1].
Kevyessä, jopa tyhjänpäiväiseksi luonnehditussa, iskelmämaailmaa ironisoivassa[2] musiikkikomediassa säveltäjä (Lasse Pöysti) ja hänen ystävänsä (Pentti Viljanen) lähtevät iskelmäbisnekseen. Henkilökaartiin kuuluu myös tyttöystävä Marja (Toini Vartiainen), jonka isällä (Reino Valkama) on ohjelmatoimisto. Lisäksi elokuvassa esiintyy ajan laulutähtiä Tapio Rautavaara, Annikki Tähti ja Jorma Ikävalko.
Elokuvan pääsävelmän löytämiseksi järjestettiin sävellyskilpailu, johon tuli 350 sävellystä[1]. Elokuvaan kelpuutettiin sävellyskilpailuun lähetetyistä kappaleista kaksi[3], ykköseksi arvioitu, klassikoksi muuttunut Einar Englundin "Onnen sävel" ja toiselle sijalle päässyt Arvo Koskimaan kilpailutyö "Lumpeenkukka".[1][4]
Toini Vartiainen | … | Marja Salmi |
Lasse Pöysti | … | Jussi Mäki |
Pentti Viljanen | … | Martti Teräs |
Reino Valkama | … | Alfonso Salmi, konserttitoimiston johtaja |
Rauni Luoma | … | neiti Jansson |
Aino Angerkoski | … | rouva Hopeanheimo |
Johnny Jansson | … | pahankurinen poika |
Tapio Rautavaara | … | Ville, iskelmäsäveltäjä |
Annikki Tähti | … | iskelmälaulaja |
Jorma Ikävalko | … | iskelmälaulaja |
Veikko Tuomi | … | iskelmälaulaja |
Kauko Kokkonen | … | Kalle, iskelmäsäveltäjä |
Kimarakvartetti | … | kvartetti |
Anton Soini | … | talonmies |
Hannes Veivo | … | autonkuljettaja Kanninen |
Pentti Irjala | … | radiohaastattelija |
Ossi Korhonen | … | August Hopeanheimo |
Aarre Hemming | … | kapellimestari Fudzinsky |
Aarno Walli | … | pianisti |
Gösta Salminen | … | äänittäjä |
Urho Lahti | … | mies Raha-Filmistä |
Rauha Puntti | … | lipunmyyjä |
Hilly Lindqvist | … | 1. nainen |
Elli Ylimaa | … | 2. nainen |
Elvi Saarnio | … | 3. nainen |
Runar Tuurno | … | epätoivoinen mies |
Eero Leväluoma | … | mies radiosta |
Joel Asikainen | … | mies levy-yhtiöstä |
Assi Raine | … | nainen katsomossa |
Aili Kokko | … | nainen katsomossa |
Mauri Jaakkola | … | mies katsomossa |
Kauko Vuorensola | … | mies katsomossa |