Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Abja-Paluoja:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Ilmestymisestään lähtien Abja-Paluoja on synnyttänyt loputtomasti mielipiteitä ja keskusteluja, ja siitä on tullut toistuva keskustelunaihe. Viime vuosina Abja-Paluoja on saavuttanut entistä suuremman merkityksen ja vaikuttanut niinkin monimuotoisiin näkökohtiin kuin politiikka, talous, kulttuuri ja teknologia. Näillä sivuilla tutkimme eri näkökulmia, joista Abja-Paluoja:tä voidaan lähestyä, ja tutkimme sen vaikutuksia ja haasteita nykymaailmassa. Epäilemättä Abja-Paluoja on edelleen pohdinnan ja analyysin aihe, ja tämä artikkeli pyrkii valaisemaan sen merkitystä ja merkitystä.
Abja-Paluoja | |
---|---|
![]() |
|
![]() ![]() Abja-Paluoja |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Maakunta | Viljandimaa |
Kunta | Mulgin kunta |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | epäitsenäinen kaupunki |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 4,49 km² |
Väkiluku (2015) | 1 061 |
– Väestötiheys | 236 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Abja-Paluoja (saks. Abia-Palloja) on epäitsenäinen kaupunki ja entinen kaupunki Virossa, Viljandimaan maakunnassa, Mulgin kunnassa. Se on kunnan ja koko Mulgimaan keskuspaikka. Abja-Paluojan pinta-ala on 4,49 km². Sen väkiluku oli vuoden 2015 alussa 1 061.
Abja-Paluojan kaupunki yhdistyi Abjan kuntaan 11.6.1998 muodostaen uuden Abjan kunnan. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Abjan, Karksin ja Hallisten kunnat sekä Mõisakülan kaupunki yhdistyivät 24.10.2017 muodostaen uuden Mulgin kunnan.[1]
Vuonna 2011 Abja-Paluojan epäitsenäisessä kaupungissa oli 1 084 asukasta, joista 1 023 (94,4 %) oli virolaisia, 33 (3,0 %) venäläisiä ja 27 (2,5 %) muita kansallisuuksia.[2]